Sijoittajan sanasto

Kojamon toimialaan liittyy useita alakohtaisia ja sijoittajalle erityisen kiinnostavia tunnuslukuja, jotka kuvaavat Kojamon toimintaa ja tulosta. Tällä sivulla avataan muutamia keskeisiä termejä ja tunnuslukuja.

Bruttoinvestoinnit

Bruttoinvestoinnit kuvaa kokonaisinvestointien määrää sisältäen uudistuotantoinvestoinnit, kiinteistöjen muuntamisen asumiskäyttöön, asuntokannan ostot, ajanmukaistamisinvestoinnit ja aktivoidut vieraan pääoman menot.

CLC

Olemme jäsenenä suomalaisessa Climate Leadership Coalitionissa (CLC), joka kannustaa sekä jäseniään että muita yrityksiä ja organisaatioita kohti hiilineutraalia ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntävää toimintatapaa.

Energiatehokas rakentaminen

Rakennamme koko omaperustaisen uudistuotantomme lähes nollaenergiatalon määrittelyn mukaisesti (nZEB). Määrittelyn mukaisesti taso mitataan rakennuksen E-lukuna eli laskennallisena energiatehokkuuden vertailulukuna.

EPRA BPR

EPRA (European Public Real Estate Association), eurooppalaisten pörssinoteerattujen kiinteistösijoitusyhtiöiden etujärjestö, on kehittänyt kiinteistösijoitusyhtiöiden vertailukelpoiseen tarkasteluun oman tunnuslukumittariston, Best Practices Recommendations Guidelines. EPRA:n tunnusluvuista on lisää tietoa tilinpäätöksessä.

EPRA sBPR

EPRA kannustaa kiinteistöalan yhtiöitä raportoimaan vastuullisuudestaan ja on luonut alakohtaiset vastuullisuusmittarit Sustainability Best Practises Recommendations Guidelines (EPRA sBPR), joiden mukaan Kojamo on raportoinut vuodesta 2019 alkaen.

EU:n taksonomia

Taksonomia on Euroopan unionin kestävän rahoituksen asetus, joka määrittää kestäväksi katsottavat rahoitus- ja investointikohteet. Kojamo raportoi liiketoimintansa taksonomian mukaisuuden hallituksen toimintakertomuksessa.

GRESB

GRESB eli Global Real Estate Sustainability Benchmark on maailmanlaajuinen kiinteistöalan kattava vastuullisuusarviointi ja benchmark, johon Kojamo osallistui ensimmäistä kertaa vuonna 2020.

GRI

GRI (Global Reporting Initiative) on kansainvälisesti käytetty vastuullisuusraportoinnin standardi, jonka avulla pyritään kuvaamaan yhtiöiden toimintaa ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuun näkökulmista. Kojamo on vuodesta 2020 raportoinut GRI Standards Core -tason mukaisesti.

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki käsittää toimintamme hiilidioksidipäästöt laajuudeltaan Scope 1 ja 2. Hiilijalanjälkeen laskemme mukaan
kiinteistöjen ylläpidon ja omistamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen, eli kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä kiinteistöjemme käytön aikana syntyy.

Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO)

Kassavirta ennen käyttöpääoman muutosta (FFO) kuvaa liiketoiminnan kannattavuutta. Liikevoitosta poiketen FFO:ssa ei oteta huomioon käyvän arvon muutoksia eikä omaisuuserien myynneistä syntyneitä luovutusvoittoja ja -tappioita. FFO on toinen tunnusluvuista, joilla ohjeistamme vuotta 2022. Myös osingonmaksutavoite on kytketty tähän tunnuslukuun.

Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskulut

Kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskuluja syntyy kiinteistöjen säännönmukaisesta ja jatkuvasta hoidosta, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan nettovuokratuoton yläpuolelle. Ylläpitokulut liittyvät pääasiassa lämmitykseen, sähköön, jätehuoltoon, veteen, kiinteistöhuoltoon, kiinteistöveroihin, kiinteistövakuutuksiin ja muihin ylläpitokuluihin. Kiinteistöjen tulonmuodostuskykyä parantavat ajanmukaistamisinvestoinnit, kuten putkiremontit, kirjataan bruttoinvestointeihin, ja niiden vaikutukset näkyvät tuloslaskelmassa käyvän arvon muutoksissa.

Liikevaihto

Liikevaihto koostuu saamistamme vuokratuotoista ja käyttökorvauksista, jotka kertyvät pääasiassa vesi- ja saunamaksuista sekä autopaikkamaksuista. Liikevaihto on toinen tunnusluvuista, joilla ohjeistamme vuotta 2022.

Liikevoitto

Liikevoitto pitää sisällään nettovuokratuoton lisäksi liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, luovutusvoitot ja -tappiot, käyvän arvon muutokset sekä hallinnon kulut, poistot ja arvonalentumiset.

Like-for-Like-vuokratuottojen kasvu (LfL)

Like-for-Like-kasvu (LfL) kuvaa kaksi vuotta yhtäjaksoisesti omistettujen asuntojen vuokratuottojen muutosta 12 kuukaudelta verrattuna sitä edeltävään 12 kuukauteen. LfL-vuokratuottojen kasvuun vaikuttavat taloudellisen vuokrausasteen muutos, vuokrankorotukset, uusien vuokrasopimusten vuokra verrattuna päättyneisiin, ja uuden ja päättyneen vuokrasopimuksen välinen aika. LfL-nettovuokratuoton kasvuun vaikuttavat edellä mainitun lisäksi myös ylläpito- ja korjauskulujen muutokset.

Loan to Value (LTV)

Loan to Value (LTV) (%) on velkaantumisen tunnusluku, joka saadaan jakamalla nettovelat sijoituskiinteistöjen arvolla. Luku kuvaa sitä, kuinka paljon konsernilla on velkaa suhteessa sijoituskiinteistöjen käypään arvoon. Strateginen tavoitteemme on pitää Loan to Value (LTV) alle 50 prosentin.

Nettovuokratuotto

Nettovuokratuotto kuvaa sitä, kuinka paljon vuokratuotoista jää yhtiölle käteen kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskulujen jälkeen.

Nettosuositteluindeksi (NPS)

Nettosuositteluindeksi on asiakastyytyväisyyden mittari. Kysymme asiakkailtamme asiakassuhteen eri kohdissa, kuinka todennäköisesti he olisivat valmiita suosittelemaan yhtiötä asteikolla 1–10. Arvosanat 1–6 vaikuttavat arvioon negatiivisesti, 7–8 ei ollenkaan ja 9–10 positiivisesti. Näin ollen kokonaisarvio voi vaihdella välillä -100–100. Strateginen tavoitteemme on saavuttaa nettosuositteluindeksissä taso 40.

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus

Allekirjoitimme vuonna 2020 World Green Building Councilin sitoumuksen, jonka mukaisesti tavoitteemme on kiinteistökantamme hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Ominaiskulutus

Ominaiskulutus mittaa esimerkiksi sähkön tai veden kulutusta jaettuna neliömetrille tai kuutiolle. Asuntokannan kasvaessa ominaiskulutus kuvaa paremmin sähkön- tai vedenkulutuksen tehokkuutta ja sen muutosta.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöillä tarkoitetaan omistamiamme asuntoja, liiketiloja ja tontteja, käynnissä olevia projekteja ja tiettyjä osakkeiden kautta omistettuja omaisuuseriä kuten parkkipaikkoja.

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos

Sijoituskiinteistöjen käypää arvoa muuttavat sijoituskiinteistöjen ostojen ja myyntien lisäksi ajanmukaistamisinvestoinnit, aktivoidut vieraan pääoman menot, siirrot omaan käyttöön sekä voitto tai tappio käypään arvoon arvostamisesta. Sijoituskiinteistöt arvostetaan käypään arvoon joka vuosineljännes, ja ulkopuolinen riippumaton asiantuntija antaa tästä lausunnon.

Taloudellinen vuokrausaste

Taloudellinen vuokrausaste saadaan, kun jaetaan vuokratuotot potentiaalisella vuokratuotolla.

TR-indeksi

TR-indeksi on rakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmä, jonka avulla seurataan keskeisiä tapaturmiin vaikuttavia asioita työmaalla.

VAETS II

Olemme sitoutuneet kansalliseen vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen, vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman toisen kauden (VAETS II) tavoitteisiin, eli tehostamaan energiankulutustamme 7,5 prosentia kaudella 2017–2025 vuoden 2016 tasoon verrattuna.

Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa sitä, miten konsernin maksamat verot ja veroluonteiset maksut jakautuvat. Kojamo maksaa kaikki veronsa Suomeen.

Vihreä joukkovelkakirjalaina

Vihreä joukkovelkakirjalaina tarkoittaa joukkovelkakirjalainaa, jonka liikkeeseenlaskusta saatavat varat käytetään rahoittamaan tai uudelleenrahoittamaan rakennusten energiatehokkuutta edistäviä investointeja julkaisemamme vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisesti.

Vihreän rahoituksen viitekehys

Kojamon vuonna 2021 julkistama viitekehys määrittää kriteerit investoinneille, jotka voidaan rahoittaa tai jälleenrahoittaa vihreillä joukkovelkakirjalainoilla, vihreillä lainoilla tai muilla vihreillä rahoitusinstrumenteilla.

Voitto tai tappio sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta

Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Sijoituskiinteistöjen käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla arvonmuutokset todetaan. Raportoinnissamme käypä arvo tarkoittaa hintaa, joka saataisiin omaisuusarvon myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa. Käypä arvo määritellään neljännesvuosittain. Lisätietoa käyvän arvon arvostusperiaatteista on tilinpäätöksessä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kojamo on sitoutunut näistä kahdeksaan tavoitteeseen, joiden edistämiseen voimme liiketoiminnallamme eniten vaikuttaa.

Päivitetty 2.3.2022