Toimintaympäristö ja trendit

Toimimme asuinkiinteistösektorilla, joten yhtiöön vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoiden tilanne ja kehitys Suomen kasvukeskuksissa. Lisäksi yhtiöön vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, kuten talouskasvu, työllisyys, kuluttajien käytettävissä olevat tulot, inflaatio, alueellinen väestönkasvu ja kotitalouksien koon kehitys.

Valtiovarainministeriön Rakentaminen 2021–2022 –katsauksen mukaan maailmantalous ja maailmankauppa ovat vahvistuneet vähitellen viime vuoden kesästä alkaen. Koronarokotteiden jakaminen on käynnistynyt ja kuluvan vuoden kuluessa saavutetaan kehittyneissä maissa jo hyvin merkittävää rokotekattavuutta.

Handelsbankenin talousennusteen mukaan pandemian rajoitustoimien purku ja rokotustahdin vauhdittuminen tukivat Suomen talouskasvua tänä vuonna. Kasvu piristyy etenkin vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä. Talouskasvua vauhdittavat kotitalouksien patoutuneen kysynnän purkautuminen ja viennin kasvu. Inflaatio nopeutuu Suomessa tänä vuonna, mutta on kuitenkin palkkojen nousuvauhtia hitaampaa. Työttömyys alkaa vähentyä selvemmin vuonna 2022. 

Rakennusteollisuus ry:n (RT) suhdannekatsauksen mukaan asuntotuotanto pysyy historiaan nähden varsin korkealla tasolla sekä kuluttaja- että sijoittajakysynnän ansiosta. Valtiovarainministeriön Rakentaminen 2021–2022 –raportin mukaan kuluvan vuoden asuntoaloitusten kasvun arvioidaan painottuvan Helsingin ja Turun seutukuntiin. Perustajaurakoitujen asunto-aloitusten määrän ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja enemmän.

RT:n suhdannekatsauksen mukaan asuntotuotantoa kannattelevat suuret kaupungit, matala korkotaso ja talouden kääntyminen kasvuun. Kustannuskehitys vauhdittui selvästi tämän vuoden alussa, ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousun perusteella kustannuskehityksen arvioidaan kiihtyvän kuluvana vuonna.

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan asuntomarkkinoiden polarisaatio näkyy vahvana kasvukeskusten asuntojen hintojen jatkaessa nousua, kun taas osassa keskisuuria kaupunkeja hintakehitys on ollut heikompaa. Pandemiatilanne hillitsi vuokrien nousua vuonna 2020. Taloustilanteen parantumisen arvioidaan näkyvän vapaarahoitteisten vuokrien nopeampana nousuvauhtina vuonna 2021. PTT:n mukaan asuntojen kysyntä tulee pysymään kasvukeskuksissa vahvana.

Valtiovarainministeriön Rakentaminen 2021–2022-raportin mukaan kaupungistuminen hidastui vuonna 2020, mikä johtui koronarajoituksista ja niiden takia kasvaneesta etätyöstä, -opiskelusta ja -kokouksista. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan kaupungistuminen kuitenkin jatkuu viime vuoden hidastumisesta huolimatta.

KTI:n mukaan vuokra-asuntomarkkinoita on leimannut pienten asuntojen osuuden kasvu tarjonnassa, mitä on tukenut sekä kotitalouksien keskimääräisen koon pieneneminen että kysynnän painottuminen keskeisimmille sijainneille. Helsingissä, Tampereella ja Turussa vuokralla asuvia kotitalouksia on jo omistusasujia enemmän. Vuokralla asuvien osuus on kasvanut myös kaikilla suurimmilla kaupunkiseuduilla. Tämä on vahva merkki yhtäältä kaupungistumisen kiihtymisestä sekä toisaalta asumispreferenssien muutoksesta. Nuoremmille sukupolville omistusasuminen ei ole enää yhtä merkityksellistä kuin vanhemmille sukupolville. Omistusasuntoa ei myöskään pidetä enää ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Sen sijaan vuokra-asumisen vapaus kiinnostaa yhä enemmän. Tämä tukee vuokramarkkinoiden kehitystä vielä pitkään.

Trendit

megatrendit

Kojamo vastaa strategiansa mukaan kaupungistumisen, digitalisoitumisen sekä yhteisöllisyyden trendeihin ja tarjoaa asiakkailleen asuntoja hyvillä sijainneilla sekä arkea helpottavia, asumisen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä parantavia palveluita.

Tavoitteena on ylläpitää verkostomaista palvelualustaa, jonka avulla palveluita voidaan ottaa käyttöön ketterästi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kojamon kiinteistöt toimivat alustana, johon uudet palvelut ovat helposti kytkettävissä.

Päivitetty 12.5.2021