Toimintaympäristö ja trendit

Toimimme asuinkiinteistösektorilla, joten yhtiöön vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoiden tilanne ja kehitys Suomen kasvukeskuksissa. Lisäksi yhtiöön vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, kuten talouskasvu, työllisyys, kuluttajien käytettävissä olevat tulot, inflaatio, alueellinen väestönkasvu ja kotitalouksien koon kehitys.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan maailmantalous elpyy COVID-19-pandemian aiheuttamasta syvästä taantumasta vuoden 2021 kuluessa painottuen vuoden jälkipuoliskolle. Suomessa talouskasvu on hidasta alkuvuonna, mutta pandemian hellittäessä kasvu alkaa vähitellen nopeutua. Palvelujen kulutuksen odotetaan palautuvan hitaammin kuluttajien luottamuksen vahvistuessa vähitellen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu heikkona vielä vuoden 2021 alussa pandemian aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen. Ennuste perustuu oletukselle, että COVID-19-pandemiaan liittyvien tautitapausten ilmaantuvuus painetaan voimakkailla rajoituksilla matalalle tasolle. Rokotteiden käyttöönotto kevään aikana kääntää vähitellen yhteiskunnan kohti normaaleja aikoja. (Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 12/2020)

Rakennusteollisuus ry:n (RT) suhdannekatsauksen mukaan asuntoaloitukset vähenivät päättyneenä vuonna ennakoitua vähemmän. Ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden suuri määrä, työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet ovat kannatelleet rakentamista päättyneenä vuonna. Marraskuun asuntotuotantokyselyn mukaan rakennusyhtiöt varautuvat perustajaurakoinnissa päättynyttä vuotta suurempiin asuntoaloitusmääriin. Asuntorakentaminen kuitenkin hiljenee etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja sitä hidastavat rahoituksen kiristyminen ja yhä jatkuva talouden epävarmuus. Vuonna 2021 asuntotuotannon ennustetaan jäävän alle 31 000 asunnon, mikä alittaa vuosittaisen uusien asuntojen tarpeen. Asuntokauppa toipui nopeasti kevään pudotuksesta eikä koronakriisi ole laskenut asuntojen hintoja. Sijoittajakysynnän arvioidaan pysyvän yhä ennallaan ja vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu jatkuu kasvuseuduilla.

KTI:n mukaan suurten kaupunkien kasvu on tukenut vuokra-asuntokysyntää, eikä pandemian uskota tuovan tähän trendiin suurta muutosta. Vuokra-asuntomarkkinoita on leimannut pienten asuntojen osuuden kasvu tarjonnassa, mitä on tukenut sekä kotitalouksien keskimääräisen koon pieneneminen että kysynnän painottuminen keskeisimmille sijainneille. Samaan trendiin on liittynyt myös yhteisen kaupunkitilan hyödyntäminen oman kodin jatkeena. COVID-19-pandemia on asettanut julkisten tilojen hyödyntämisen uuteen valoon, ja lisännyt kodin ja ulkoalueiden merkitystä. Kuitenkin näyttää siltä, että kaupungistumisen vahvaan trendiin kriisi ei toisi vahvaa muutosta ja suuret kaupungit houkuttelevat edelleen ihmisiä.

Helsingissä, Tampereella ja Turussa vuokralla asuvia kotitalouksia on jo omistusasujia enemmän. Vuokralla asuvien osuus on kasvanut myös kaikilla suurimmilla kaupunkiseuduilla. Tämä on vahva merkki yhtäältä kaupungistumisen kiihtymisestä sekä toisaalta asumispreferenssien muutoksesta. Nuoremmille sukupolville omistusasuminen ei ole enää yhtä merkityksellistä kuin vanhemmille sukupolville. Omistusasuntoa ei myöskään pidetä enää ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Sen sijaan vuokra-asumisen vapaus kiinnostaa yhä enemmän. Tämä tukee vuokramarkkinoiden kehitystä vielä pitkään.

Trendit

megatrendit

Kojamo vastaa strategiansa mukaan kaupungistumisen, digitalisoitumisen sekä yhteisöllisyyden trendeihin ja tarjoaa asiakkailleen asuntoja hyvillä sijainneilla sekä arkea helpottavia, asumisen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä parantavia palveluita.

Tavoitteena on ylläpitää verkostomaista palvelualustaa, jonka avulla palveluita voidaan ottaa käyttöön ketterästi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kojamon kiinteistöt toimivat alustana, johon uudet palvelut ovat helposti kytkettävissä.

Päivitetty 18.2.2021