Toimintaympäristö ja trendit

Toimimme asuinkiinteistösektorilla, joten yhtiöön vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoiden tilanne ja kehitys Suomen kasvukeskuksissa. Lisäksi yhtiöön vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, kuten talouskasvu, työllisyys, kuluttajien käytettävissä olevat tulot, inflaatio ja väestönkasvu.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koronaviruspandemia heikentää talouden aktiviteettia kaikkialla. Ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi vaikutusten olevan suurimmillaan vuoden toisella neljänneksellä ja jo kolmannelle neljännekselle ennustetaan voimakasta toipumista. Ennuste perustuu oletukselle, että rajoitukset kestävät kolme kuukautta. Pidempään jatkuvilla rajoituksilla voi olla vielä rajumpi vaikutus, ja kuusi kuukautta kestävät rajoitukset voisivat johtaa talouden supistumiseen jopa 12 prosenttia. Arviot koronaviruksen leviämistä estävien rajoitteiden kestosta tarkentuvat koko ajan, mikä tekee tulevan kehityksen arvioimisen poikkeuksellisen epävarmaksi. Koronaviruksen vuoksi käyttöön otetut sulkutoimet heikentävät yksityistä kulutusta merkittävästi tänä vuonna. Lomautusten ja työttömyyden nousun aiheuttama ostovoiman heikentyminen vähentää myös tavaroiden kulutusta. (Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 4/2020)

Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan koronan vaikutukset voivat näkyä rakennusalalle työvoiman saannin vaikeutumisena, materiaalipulana sekä suunniteltujen uusien rakennushankkeiden aloitusten lykkäyksinä. Rakentamisen ennustetaan vähenevän myös ensi vuonna ja kääntyvän uudelleen kasvuun vasta vuonna 2022. Asuinrakennusinvestointien väheneminen on voimakkainta vuonna 2020 johtuen rakennusten aloitusten lykkääntymisestä vuoden alkupuolella. Asuntoaloitusten arvioidaan supistuvan useammalla tuhannella vuoteen 2021 asti, minkä jälkeen asuntoaloitusten määrä palaa lähemmäs pitkän aikavälin keskiarvoa, vajaaseen 32 000 asuntoaloitukseen vuodessa. (Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 4/2020)

Pellervon taloustutkimuksen mukaan taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä ihmiset lykkäävät asunnon ostoa tulevaisuuteen. Talouden notkahtaessa monella tulot saattavat laskea lomautusten ja irtisanomisten takia. Tällaisessa tilanteessa ei välttämättä haluta ottaa asuntolainaa.

Kaupungistumisen vaikutukset

Pellervon taloustutkimuksen mukaan kaupungistuminen on jatkunut Suomessa odotettuakin voimakkaampana, ja nopea kaupungistuminen on asuntomarkkinoiden kehitystä selvimmin ohjaava voima. Kaupungeissa halutaan asumaan keskusta-alueille, vaikka työpaikka sijaitsisi keskustan ulkopuolella. Ihmisten asumistarpeissa korostuu yhä enemmän sijainnin ja palveluiden merkitys. Työssäkäynti kaupunkialueilta maaseudulle onkin selvästi kasvussa.

Helsingissä vuokralla asuvia kotitalouksia on omistusasujia enemmän. Lisäksi sekä Tampereella että Turussa vuokra-asuminen tulee nousemaan lähivuosina ohi omistusasumisen. Tämä on vahva merkki yhtäältä kaupungistumisen kiihtymisestä sekä toisaalta asumispreferenssien muutoksesta. Nuoremmille sukupolville omistusasuminen ei ole enää yhtä merkityksellistä kuin vanhemmille sukupolville. Omistusasuntoa ei myöskään pidetä enää ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Sen sijaan vuokra-asumisen vapaus kiinnostaa yhä enemmän. Tämä tukee vuokramarkkinoiden kehitystä vielä pitkään.

Trendit

megatrendit

Kojamo vastaa strategiansa mukaan kaupungistumisen, digitalisoitumisen sekä yhteisöllisyyden trendeihin ja tarjoaa asiakkailleen asuntoja hyvillä sijainneilla sekä arkea helpottavia, asumisen viihtyisyyttä ja yhteisöllisyyttä parantavia palveluita.

Tavoitteena on kehittää verkostomainen palvelualusta, jonka avulla palveluita voidaan ottaa käyttöön ketterästi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kojamon kiinteistöt toimivat alustana, johon uudet palvelut ovat helposti kytkettävissä.

Päivitetty 7.5.2020