Asuntotuotannon lisääminen vaikuttavin keino hillitä asumisen hintaa
Asumisen kallistuminen kasvukeskuksissa on ollut vuosia päättäjien murheena. Kestävin keino hillitä asumiskustannusten nousua on rakentaa lisää asuntoja. Mikäli asuntoja rakennetaan vähemmän kuin on kysyntää, asuntojen hinnat nousevat. Mikäli kaavoitus luo niukkuutta rakentamiskelpoisista tonteista, nousevat niiden hinnat.
Helsinki nosti vuosittaisen asuntotuotantotavoitteensa 8000 asuntoon hyväksyessään äskettäin asumisen ja maakäytön ohjelman. Vuosituhannen alun 3500 asunnon vuositavoite ja kymmenen vuotta sitten voimassa ollut 5000 asunnon tavoite tuntuvat tänään todella vaatimattomilta. Vaatimattomia ne olivatkin, ja seuraukset tuntuvia.
Koko 2000-luvun asuntorakentamisen pullonkaula pääkaupunkiseudulla olikin tonttimaan puute, mikä synnytti alueelle asuntovajeen. Tämä on nostanut asuntojen hintoja ja kotitalouksien velkamääriä sekä hidastanut työvoiman liikkuvuutta. Tästä on kärsinyt koko Suomi heikompana kansantalouden kasvuna.
Siksi valtio alkoi vuosikymmen sitten vaatia MAL-sopimuksissa raideinvestointien vastineeksi lisää asuntokaavoitusta. Viime vuosina Helsingin seudulla nimenomaan liikenneinvestoinnit ovat mahdollistaneet tonttivarannon kasvattamisen. Kehärata nosti Vantaan asuntotuotannon korkealle tasolle ja tulevaisuudessa ratikkainvestointi vivuttaa asuntotuotantoa Vantaalla. Raidejokeri ja Kruunuvuoren ratikka sekä kaupungin muut sisäiset ratikkahankkeet mahdollistaisivat edelleen asuntotuotannon kasvattamisen Helsingissä.
Hallituksen päätös käynnistää Espoon kaupunkirata puolestaan mahdollistaa yli 25 000 asunnon rakentamisen radan varrelle. Tampereen ratikka lisää asuntotuotantoa kiskoreittien varrella ja vahvistaa entisestään kaupungin vetovoimaa.
Panostukset joukkoliikenneinvestointeihin ovat vaikuttavin keino lisätä asuntorakentamista. Hyvä sijainti joukkoliikenneyhteyksien varrella käynnistää mittavan asuntorakentamisen yksityisen sektorin toimesta ilman valtion rahoitusta.
Hallitus valmistelee parhaillaan 8-vuotista asuntopoliittista ohjelmaa, jossa on tärkeää pitää kiinni fiksusta MAL-politiikasta. Valtion tulee välttää houkutus lisätä MAL-sopimuksiin uusia tavoitteita, kuten asuntojen pinta-ala-, huoneistojakaumavaateita tai suurempia tavoitteita ARA-asuntojen määristä.
Valtion ohjauksen tulee keskittyä pääosin kahteen asiaan: 1) kuntien asuntotuotantotavoitteiden kunnianhimon nostoon monipuolisella tarjonnalla ja 2) kestävän yhdyskuntarakenteen luomiseen, jossa pääosa asunnoista sijoitetaan keskusta-alueille, asemanseuduille ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.
Markkinaehtoinen asuntotuotanto vastaa kolmesta neljäosasta asuntorakentamisesta eli se käytännössä ratkaisee myös asuntojen ja vuokrien hintatason. ARA-tavoitteiden nostaminen nostaa aina samalla asumisen hintaa, koska alemman tontinhinnan maksavat aina muut asukkaat. Kun tonttimaasta on niukkuutta, jokainen ARA-tuotantoon osoitettu tontti on pois markkinaehtoisesta tuotannosta, joka sekin nostaa asumisen hintaa. Siksi 8-vuotisen asuntopoliittisen ohjelmassa tuleekin keskittyä niihin toimenpiteisiin, jolla kasvatetaan asuntotuotannon edellytyksiä.
Parhain terveisin
Jani Nieminen
Kojamon toimitusjohtaja
Kojamon vastuullisuusohjelma
Kojamo julkaisi 2.12.2020 vastuullisuusohjelmansa, joka perustuu yrityksen strategiaan ja visioon luoda parempaa kaupunkiasumista. Kojamo sitoutuu vastuullisuusohjelmallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja kiinteistöjensä hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tutustu Kojamon vastuullisuusohjelmaan tarkemmin: http://kojamo.fi/vastuullisuusohjelma
GRESB-vastuullisuusarvioinnin tulos
Kojamo sai ensimmäisestä GRESB-vastuullisuusarvioinnistaan hyvän tuloksen ja Green Star -tunnustuksen. Tutustu tarkemmin: https://kojamo.fi/uutiset-ja-tiedotteet/kojamo-sai-ensimmaisesta-gresb-vastuullisuusarvioinnistaan-green-star-tunnustuksen/