Me Kojamolla luomme missiomme mukaisesti parempaa kaupunkiasumista ja haluamme tehdä sen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vastuullisuus on yhä vahvempi kriteeri, kun päätämme investoinneistamme eli uusista rakennushankkeista tai kiinteistöjen ostoista.
Arvioimme investointien vastuullisuutta useista eri näkökulmista. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistön sijainti palvelujen ja julkisen liikenteen läheisyydessä, energiatehokkuus ja energian tuotantomuodot, hiilijalanjälki, pitkäikäisyys, työllistämisvaikutukset, lajitteluratkaisut sekä maaperään liittyvät asiat.
Sijainti on strategiamme mukainen tärkeä tekijä investoinneissa, mutta myös erittäin oleellinen vastuullisuuskriteeri. Näin sijainnin merkitys on kasvanut entisestään.
”On erittäin tärkeää, että kohde on helposti saavutettavissa julkisin kulkuyhteyksin, oli se sitten metron, raitiovaunujen tai bussilinjojen varrella”, sanoo Kojamon rakennuttamisyksikön johtaja Tommi Parikka.
Hiilijalanjäljen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, kun kiinteistön koko elinkaaren hiilijalanjäljen laskeminen tulee osaksi rakennuslupaprosessia vuoteen 2025 mennessä. Siksi toteutimme vuonna 2020 kaksi pilottihanketta, joissa laskimme investointien hiilijalanjälkeä. Hiilijalanjäljen suurimmat tekijät ovat käytön aikainen energia sekä rakennusmateriaalit.
“Tavoitteemme on olla hiilineutraali energiankäytön osalta vuoteen 2030 mennessä.”
”Tavoitteemme on olla hiilineutraali energiankäytön osalta vuoteen 2030 mennessä, ja olemme luoneet uudessa vastuullisuusohjelmassamme tavoitteet energiatehokkuudelle ja käytön aikaisen energiankulutuksen pienenemiselle”, sanoo Kojamon vastuullisuuspäällikkö Hannamari Koivula. ”Keskitymme jatkossa myös yhä vahvemmin vähähiiliseen rakennuttamiseen ja rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen pienentämiseen.”
Rakennutamme Espooseen kolmea puukerrostaloa, ja tavoitteemme on saada hankkeesta oppeja ja kokemusta nykyaikaisesta puurakentamisesta. Purkukohteissa taas korostuu kiertotalousajattelu eli se, miten hyvin pystymme käyttämään hyväksi puretun rakennuksen materiaaleja. Myös tuoteteollisuus kehittää uusia ratkaisuja kierrätysmateriaaleista tehdyiksi rakennustuotteiksi, joiden hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin neitseellisestä materiaalista tehtyjen materiaalien.
Päivitimme vuoden 2020 aikana rakennuttamisen suunnitteluohjeiston, jossa on mietitty aiempaa pidemmälle myös kestävän kehityksen mukaisia pitkäikäisiä, energiatehokkaita ja vähähiilisiä ratkaisuja. Ohjeistossa linjataan esimerkiksi, millaista automatiikkaa ja valaistusta asunnoissa käytetään, millaisia kalusteita, kodinkoneita ja hanoja niihin asennetaan ja millaisia lajittelumahdollisuuksia asukkaille luodaan. Lisäksi ohjeistossa määritellään mm. yhteistyökumppaneiden vastuullisuutta sekä työmaan aikaista toimintaa ja raportointia.
Vastuullisuus on yhä tärkeämpi tekijä jo investointeja suunniteltaessa sekä kiinteistön koko elinkaaren aikana. Yksi tärkeimmistä vastuullisuusnäkökohdista on kiinteistöjen asukkaiden asumisviihtyisyys, asumisturvallisuus ja terveellinen sisäilma. Valtaosassa Kojamon asuntoja on esimerkiksi käytössä tekoälyavusteinen asuntojen lämpötilan ohjausjärjestelmä, mikä on yksi tapa optimoida asumisolosuhteita asumisviihtyisyyden lisäämiseksi sekä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
”Asumisviihtyisyys ja ympäristönäkökulma tukevat toisiaan eivätkä missään nimessä ole ristiriidassa keskenään”, sanoo Parikka.