Kaupungistuminen on kasvanut sekä Suomessa että globaalisti. Kaupungit ovat merkittäviä innovaatiokeskittymiä, yli 90% innovaatioista syntyy juuri kaupungeissa, samoin noin 85% BKT:sta syntyy kaupungeissa. Toisaalta kolikon toisena puolena on että 70-80% päästöistä syntyy kaupungeissa. Merkittävä osa päästöistä syntyy rakennusten ja liikenteen energiankäytöstä.
Vaikkakin kaupungistuminen isona trendinä jatkuu, samaan aikaan kuitenkin kaupunkien sisällä on tapahtunut muutoksia. Osa lapsiperheistä arvostaa edelleen väljää asumista ja muuttaa kauemmaksi ydinkeskustasta, mutta samaan aikaan myös lapsiperheiden määrä, jotka asuvat ahtaammin lähellä ydinkeskustaa on kasvanut. Näissä perheissä ei välttämättä ole autoa jokapäiväisessä käytössä tai autoa käytetään harvoin. Samoin nuorten joilla on ajokortti osuus on pienentynyt. Auton omistaminen ei ole enää niin tärkeää kun se oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten.
Uudet liikkumisen muodot kuten liikenne palveluna, yhteiskäyttöautot jne. muuttavat kaupunkiemme liikennettä. Samaan aikaan myös sähkö- ja hybridiautot tekevät tuloaan. Vähäpäästöisten autojen lisäksi on tärkeää kehittää liikkumista palveluna; sähköautoruuhkassa ei ole yhtään sen mukavampaa hukata aikaa. Robotisaatio tuo tähän myös oman mausteensa. Päästöton automaattiauto voi lukea kalenterista milloin sitä tarvitaan ja saapua paikalle vain tarpeeseen. Auton käyttöaste paranee ja parkkipaikkojen tarve vähenee. Ja mikäs sen mukavampaa jos voi ajamisen sijasta lukaista aamun lehdet.
Rakennuksen kuluttavat noin 30% Suomen loppuenergiankäytöstä, ei siis ole yhdentekevää miten tulevaisuuden rakennuksia rakennamme tai korjaamme olemassa olevia. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on myös kaikkien kustannustehokkain tapa pienentää päästöjä. Energiatehokkuuden parantamista on tutkittu ja pilotoitu paljon. Energiankulutusta pystytään varsin tavanomaisilla ratkaisuilla pienentämään 30-50%. Vuosittainen energiankulutus ei ole enää ainoastaan tärkeää, vaikka sen merkitystä ei missään nimessä saa vähätellä. Mitä enemmän energiajärjestelmäämme tulee vaihtelevaa tuotantoa kuten tuuli- ja aurinkoenergiaa, sitä tärkeämmäksi tulee myös se milloin kulutamme energiaa, ei siis pelkkä kulutetun energian määrä.
Osa meistä tykkää intohimoisesti seurata reaaliajassa kotinsa kulutusta ja energianhintoja, vielä suurempi osa meistä keskittyy arjen pyörittämiseen eikä siinä rumbassa juuri muuta ehdi miettiä, eikä tarvitsekaan. Sitä varten meillä on älykäs energiajärjestelmä ja älykäs rakennusautomaatio, joka diskreetisti, meidän huomaamatta, optimoi energiankäyttöämme ja sen ajoitusta niin, että päästöt ovat pieniä.
Samoin valot syttyvät ja sammuvat automaattisesti, lämpötilaa säädetään huomaamatta sopivaksi, huolehditaan, että liesi ei mene päälle jos joku on unohtanut päivän lehden liian lähelle. Älykkyys on siis ympäristöystävällisyyden lisäksi myös turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Älykkyys on myös sitä, että meidän ei itse tarvitse opetella käyttämään tuhatta ja yhtä uutta vimpainta ja härpäkettä, vaan asiat toimivat itsestään oikein, aina käyttäjän preferenssit huomioiden.
Viihtyisä asumisen ympäristö on myös tärkeä osa kokonaisuutta. Älykkyyteen usein liitetään myös viheralueet ja niiden hyödyntäminen. Tiivis kaupunkirakenne ja vehreyden säilyttäminen eivät ole vastakohtia, mutta nämä on suunniteltava yhdessä. Tiiveys pitää myös yhdistää kulttuurimme. Se mikä Aasiassa on väljää, on meille tiivistä. Vihreiden alueiden virkistävyyden lisäksi niillä on vaikutus myös paikallisesti ilmanlaatuun.
Älykäs ja ilmastoystävällinen asuminen on siis sitä, että pienet asiat toimivat oikein. Älykkyys on arjen luksusta ja tehokkuutta, niin että meillä jää enemmän aikaa heille, jotka ovat meille kaikkein tärkeimpiä.
Miimu Airaksinen
Tutkimusprofessori, VTT
VVO-Yhtymä Oyj tarjoaa Lumo- ja VVO-brändeillä turvallista, monipuolista ja vaivatonta vuokra-asumista sekä asumisen palveluiden valikoiman erilaisiin elämäntilanteisiin.
Blogissamme asumisen ammattilaiset kertovat näkemyksiään ajankohtaisista ilmiöistä, hyvästä asumisesta ja työskentelystä näiden asioiden parissa. Ääneen pääsevät niin VVO-konsernin asiantuntijat ja työntekijät kuin asukkaamme ja yhteistyökumppanimmekin.
Kirjoittajasta
Miimu Airaksinen on VTT:n tutkimusprofessori.
Lue lisää
- Kotinyt-palvelu siirsi vallan asiakkaalle
- www. lumo.fi/kotinyt
- Katso myös video