VVO-yhtymä Oyj:n osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Investoinnit jatkuivat vahvoina: rakenteilla 1 324 vuokra-asuntoa

Katsauskausi tammi-maaliskuu 2015

• Liikevaihto oli 90,9 (88,1) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti vuokraustoiminnan tuottojen kasvu
• Tulos ennen veroja oli 60,4 (35,7) miljoonaa euroa. Tulos perustuu hyvään taloudelliseen vuokrausasteeseen, ylläpitokulujen hallintaan, alhaisiin rahoituskuluihin ja sijoitus-kiinteistöjen käyvän arvon muutokseen
• Taloudellinen vuokrausaste säilyi hyvänä ja oli 97,4 (98,4) prosenttia
• Vaihtuvuus pysyi vertailukauden tasolla ja oli 6,8 (6,7) prosenttia
• Rakenteilla oli katsauskauden päättyessä 1 324 (969) vuokra-asuntoa
• Konsernin omistuksessa oli 40 760 (40 273) vuokra-asuntoa 31.3.2015
• Sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 3,8 (3,5) miljardia euroa. Tilikauden 2014 vuoden lo-pussa käypä arvo oli 3,7 miljardia euroa. Käyvän arvon muutos tuloksessa oli 26,0 (4,0) miljoonaa euroa
• Konsernin bruttoinvestoinnit kauden aikana olivat 53,3 (32,3) miljoonaa euroa

IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen VVO-yhtymä Oyj:n raportoinnissa

Ensimmäinen osavuosikatsaus vuodelta 2015 laaditaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan ja vertailutiedot on oikaistu vastaamaan IFRS-raportointia. Siirtymisestä ja sen vaikutuksista on selostettu osavuosikatsauksen kohdassa Liitetiedot: Siirtyminen IFRS-standardeihin.

Toimitusjohtaja Jani Nieminen:

VVO:n liikevaihto- ja tuloskehitys jatkuivat erittäin hyvinä katsauskaudella. Sijoituskiinteistöjemme käypä arvo oli katsauskauden lopussa 3,8 miljardia euroa. Nousimme vuoden 2014 lopussa Suomen suurimmaksi kiinteistösijoittajaksi KTI Kiinteistötieto Oy:n markkina-analyysissa.

VVO investoi katsauskaudella 53,3 miljoonaa euroa uudisrakentamiseen, vanhan asuntokannan ostoihin ja peruskorjaukseen. Jatkamme investointeja ja kasvatamme asuntotarjonnan määrää Suomen kasvukeskuksissa. Tällä hetkellä vuokra-asuntojemme määrä on 40 760. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 1 324 vapaarahoitteista Lumo-asuntoa.

Näkymät vuodelle 2015

Markkinanäkymät

Suomen talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkuu. Työllisyyden näkymät ovat edelleen heikot. Euroopan keskuspankin alkuvuoden 2015 päätös ostaa rahoitusarvopapereita 60 miljardilla eurolla kuukaudessa tukee euroalueen talouden kehitystä. EKP:n rahapolitiikan seurauksena yleisen korkotason ennakoidaan pysyvän edelleen alhaisella tasolla.

Vuokra-asuntojen kysynnän odotetaan pysyvän samalla hyvällä tasolla. Vuokra-asuntojen kokonaistarjonnassa ei ole odotettavissa suurta muutosta. Uudistuotannon painopiste säilyy edelleen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Yleisen markkinatilanteen johdosta rakennusliikkeet tarjoavat kohteita toteutettavaksi vuokra-asuntoina.

Kaupungistumisen jatkuminen näkyy kerrostalorakentamisen määrän kasvuna suurimmissa kasvukeskuksissa. Omistusasuntojen hintakehityksen voidaan olettaa jatkuvan vuoden 2014 kaltaisena. Keskeisillä paikoilla sijaitsevien pienten asuntojen hintojen odotetaan nousevan hieman, reuna-alueilla isojen asuntojen hinnat saattavat hieman laskea.

Valmiiden myymättömien asuntojen määrä on korkealla tasolla, mikä hillitsee rakennusliikkeiden aloituksia. Korjausrakentamisen volyymin kasvu jatkuu.

VVO-konsernin näkymät

Tilikauden aikana VVO-konsernin taloudellisen vuokrausasteen odotetaan pysyvän hyvällä tasolla vuokra-asuntojen kysynnän jatkuessa edelleen vakaana. Tämän vuoksi myös investoinnit jatkuvat vahvoina. Nettovuokratuottojen odotetaan kasvavan jonkin verran.

Toimintaympäristö

Yleinen toimintaympäristö

Suhdannetilanne oli hitaasti paranemassa Euroopassa katsauskauden aikana. Yhdysvaltojen talouden kasvu, öljyn hinnan lasku ja elvyttävä rahapolitiikka tukivat maailmantalouden myönteistä kehitystä. Euroopan keskuspankki aloitti maaliskuussa euroalueen valtionlainojen laajennetun osto-ohjelman, mikä heikensi euroa ja siten vahvisti euroalueen vientiä. Sen sijaan poliittiset riskit varjostivat talouskehitystä.

Kuluttajien luottamus talouteen pysyi alhaisella tasolla. Kotitaloudet ja yritykset ovat varovaisia investointipäätöksissään. Tämä näkyi muun muassa omistusasuntojen kysynnässä ja rakennusinvestoinneissa. Vanhojen omistusasuntojen hinnat laskivat koko maassa hieman alkuvuoden 2015 aikana. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Korkotaso säilyi poikkeuksellisen alhaisena.

Toimialan toimintaympäristö

Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui hyvällä tasolla. Pienillä vuokra-asunnoilla ja uudiskohteilla oli hyvä menekki erityisesti kasvukeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla oli edelleen selkeä tarve uusille asunnoille.

Uuden tarjonnan painopiste oli vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Uudisrakentamisen tai korjausrakentamisen hintatasossa ei tapahtunut huomattavaa muutosta. Omistusasuntotuotannon markkinatilanne mahdollisti vuokra-asuntojen rakennuttamiselle tavanomaista parempien neuvottelu-urakkahankkeiden toteutuksen.

Kaavoituksen hitaus ja pula rakentamiskelpoisesta tonttimaasta erityisesti pääkaupunkiseudulla heikensivät vuokra-asuntojen tuotantoedellytyksiä.

Liiketoiminta

Suomen suurin kiinteistösijoittaja ja suurin yksityinen, markkinaehtoinen vuokranantaja VVO-yhtymä Oyj tarjoaa monipuolista ja vaivatonta vuokra-asumista sekä asumisen palveluiden valikoiman.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo on 3,8 (3,5) miljardia euroa. VVO-konserniin kuuluu 40 760
(40 273) asuntoa, joista 26 808 (26 218) on markkinaehtoisia Lumo- ja 13 952 (14 055) omakustannusperusteisia VVO-asuntoja.

Asuntovuokrausliiketoiminnan erityispiirteenä on liiketoiminnan vakaus ja ennustettavuus, mikä tukee toiminnan kehittämisedellytyksiä. Yrityksen liiketoiminnan luonne, vahva taloudellinen asema ja tuloksentekokyky mahdollistavat investoinnit erilaisissa suhdannetilanteissa.

Korkein hallinto-oikeus ratkaisi VVO Vuokra-asunnot Oy:n yleishyödyllisyyden peruuttamista koskeneen hallintoriidan VVO-konsernin eduksi. Asia palautettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n uudelleen ratkaistavaksi.

Segmenttikohtainen informaatio

VVO-konsernin taloudellinen kokonaisuus raportoidaan jaettuna kahteen segmenttiin. Segmenttijaon perusteena on aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite.

VVO Vapaa -liiketoimintaan kuuluvat VVO-yhtymä Oyj ja emoyhtiön konserniyhtiöistä VVO Kodit Oy, VVO Vuokra-asunnot Oy, VVO Vuokratalot Oy ja VVO Palvelut Oy. Näiden yhtiöiden voitonjako on vapaata. Osaan VVO Vuokratalot Oy:n asunto-omaisuudesta kohdistuu aravalainsäädäntöön liittyviä kohdekohtaisia rajoituksia.

VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvat konserniyhtiöistä VVO Korkotukikiinteistöt Oy ja VVO Asunnot Oy, joita koskee aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite. Voitonjakorajoitteisista yhtiöistä voidaan tulouttaa kahdeksan prosentin tuotto omistajan yhteisöön sijoittamille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n vahvistamille alkuperäisille omille varoille. VVO Arava -liiketoimintaan kuuluvien yhtiöiden vuotuisesta tuloksesta tuloutettavissa oleva tuotto on yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. VVO Arava -liiketoimintaan sisältyvistä asunnoista osaan ei kohdistu aravalainsäädäntöön liittyviä kohdekohtaisia rajoituksia.

Liiketoiminnan tulos ja kannattavuus

Konsernin nettovuokratuotto oli 55,4 (51,9) miljoonaa euroa, joka on 61,0 (58,9) prosenttia liikevaihdosta. VVO Vapaa -nettovuokratuotto oli 28,9 (26,9) miljoonaa euroa. VVO Arava -nettovuokratuotto oli 27,1 (25,7) miljoonaa euroa.

Konsernin tulos ennen veroja oli 60,4 (35,7) miljoonaa euroa. Tulokseen sisältyy sijoituskiinteistön käyvän arvon muutosta 26,0 (4,0) ja luovutusvoittoja ja -tappioita 0,9 (-1,4) miljoonaa euroa. Tuloksen kasvu perustuu hyvään taloudelliseen vuokrausasteeseen, ylläpitokulujen hallintaan, alhaisiin rahoituskuluihin ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutokseen. Rahoitustuotot ja -kulut olivat -12,3 (-11,3) miljoonaa euroa.

Liikevaihto

VVO-konsernin liikevaihto 1.1.-31.3.2015 oli 90,9 (88,1) miljoonaa euroa. VVO Vapaa
-liiketoiminnan liikevaihto oli 45,3 (43,5) ja VVO Arava -liiketoiminnan 46,7 (45,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto muodostuu kokonaisuudessaan vuokraustoiminnan tuotosta.

Tase, rahavirta ja rahoitus

Konsernin taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 4 031,3 (3 847,0) miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 1 604,2 (1 508,5) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 39,9 (39,3). Osakekohtainen oma pääoma oli 216,64 (203,72) euroa. VVO Vapaa -liiketoiminnan omavaraisuusaste oli 45,1 (46,0) prosenttia. Konsernin oman pääoman tuotto oli 12,1 (7,6) prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 8,5 (5,8) prosenttia.

Konsernin likvidit rahavarat olivat katsauskauden lopussa 108,5 (167,0) miljoonaa euroa. Konsernin maksuvalmius oli katsauskaudella hyvä. 200 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta oli katsauskauden lopussa liikkeellä 69,8 (38,0) miljoonaa euroa.

Korollinen vieras pääoma katsauskauden lopussa oli 1 856,1 (1 826,2) miljoonaa euroa, joista markkinaehtoisia lainoja oli 905,1 (833,9) miljoonaa euroa.

VVO-konserni konvertoi katsauskaudella korkeakorkoisia valtion vuosimaksulainoja 31,0 miljoonan euron arvosta markkinaehtoisiksi lainoiksi. Kuntarahoitukselta nostettujen uusien lainojen korkokulut ovat merkittävästi aiempia alhaisemmalla tasolla. Nostettujen lainojen maturiteetit ovat 10-23 vuoden välillä. Luototusaste katsauskauden päättyessä oli 48,6 prosenttia.

Lainakannan keskikorko oli katsauskaudella 2,5 (2,6) prosenttia ja lainojen keskimaturiteetti katsauskauden lopussa 15,0 (15,7) vuotta.

Kiinteistöomaisuus ja käypä arvo

VVO-konsernin omistamien vuokra-asuntojen kokonaismäärä oli katsauskauden lopussa 40 760 (40 273) kappaletta. Asunnoista 20 019 (19 605) kuului VVO Vapaa -liiketoimintaan ja 20 741 (20 668) VVO Arava -liiketoimintaan. Katsauskauden lopussa VVO omisti asuntoja 42 (43) paikkakunnalla.

VVO:n omistamien sijoituskiinteistöjen käypä arvo oli 3,8 (3,5) miljardia euroa. Käyvän arvon muutos katsauskaudella oli 73,3 (29,1) miljoonaa euroa. Konsernin omistamien sijoituskiinteistöjen käypä arvo määritellään neljännesvuosittain yhtiön oman arvioinnin perusteella. Ulkopuolinen asiantuntija antaa lausunnon VVO:n omistamien sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä. Viimeisin lausunto on annettu tilanteesta 31.3.2015. Käyvän arvon määrityksen perusteet on esitetty liitetiedoissa.

Konsernin omistama tonttivaranto oli katsauskauden lopussa noin 115 000 kem² (115 000 kem²). Tonttivarannon käypä arvo oli katsauskauden päättyessä 40,5 (37,5) miljoonaa euroa.

Asuntovuokraus

Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui hyvänä kaikilla VVO-konsernin toimintapaikkakunnilla. Suurin kysyntä kohdistui aiempien vuosien tapaan pienimpiin asuntoihin, yksiöihin ja kaksioihin.

Asuntojen taloudellinen vuokrausaste pysyi hyvällä tasolla ja oli katsauskaudella 97,4 (98,4) prosenttia. Katsauskauden päättyessä peruskorjausten vuoksi tyhjänä oli 527 (301) asuntoa. Vaihtuvuus, johon sisältyvät sisäiset vaihdot, pysyi samalla tasolla verrattuna tilikauden 2014 vastaavaan jaksoon ja oli 6,8 (6,7) prosenttia.

Markkinaehtoisten Lumo-asuntojen, 26 808 (26 218) kappaletta, keskineliövuokra oli katsauskauden lopussa 13,80 (13,17) euroa ja keskimäärin kauden aikana 13,52 (12,91) euroa. Omakustannusvuokranmäärityksen piiriin kuuluvien VVO-asuntojen, 13 952 (14 055) kappaletta, vastaavat luvut olivat kauden päättyessä 12,77 (12,41) euroa ja katsauskauden aikana keskimäärin 12,58 (12,27) euroa.

Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui edelleen vilkkaana. Aktiivisten hakemusten (hakemus voimassa 3 kk) määrä oli katsauskauden lopussa 18 774 (20 284) kappaletta. Aktiivisia hakemuksia irtisanottua asuntoa kohden oli keskimäärin 19,0 (20,9) kappaletta. Katsauskauden aikana saapui uusia asuntohakemuksia 16 476 (17 709).

Keskimääräinen asiakkuusaika pysyi korkealla tasolla ja oli 5,9 (5,9) vuotta. Onnistuneen vuokravalvonnan ja asumisneuvonnan vuoksi vuokrasaatavien määrä suhteessa vuokraustoiminnan vuositason liikevaihtoon oli katsauskauden päättyessä 1,2 (1,2) prosenttia.

Lumo-kotien asukkaille käynnistyi katsauskaudella pilotointi yhteiskäyttöautosta Espoon Suurpellossa ja Tampereen Hervannassa. Lumon ja 24Rentin puolen vuoden pilotin tavoitteena on selvittää asukkaiden kiinnostus ekotehokasta autoilua kohtaan. Yhteiskäyttöauto on asukkaiden varattavissa ja käytettävissä taloyhtiön merkitsemältä parkkipaikalta.

DNA:n ja Elisan kanssa tehdyt sopimukset entistä nopeammasta laajakaistayhteydestä tulivat voimaan 1.1.2015: vuokraan sisältyvän 10 megatavun laajakaistayhteyden saa nyt lähes jokaiseen Lumo- ja VVO-asuntoon.

VVO-konserni palkitsee vuosittain esimerkillistä yhteishenkeä ylläpitävän ja asuinympäristöstä hyvin huolehtivan talon asukkaat. Vuoden 2015 talo valittiin tänä vuonna valtakunnallisessa Asumisen Päivässä. Tapahtuma kokoaa talotoimikuntien puheen-johtajia yhteen käymään vuoropuhelua yhteisistä asioista valtakunnallisesti joka toinen vuosi. Vuoden 2015 taloksi valittiin Koulukatu 1 Lappeenrannasta.

Investoinnit, realisoinnit ja kiinteistökehitys

Katsauskaudella käynnistyi 197 (72) asunnon rakentaminen. Rakenteilla oli katsauskauden lopussa yhteensä 1 324 (969) asuntoa, joista vapaarahoitteisia oli 1 324 (850) ja valtion pitkällä korkotuella rahoitettuja 0 (119). Rakenteilla olevista asunnoista Helsingin seudulla sijaitsee 851 (773) asuntoa ja 473 (196) Suomen muissa kasvukeskuksissa.

VVO-konserni osti katsauskaudella 40 (0) asuntoa, jotka sijaitsevat Espoossa, ja myi katsauskauden aikana 73 (56) asuntoa. Katsauskaudella valmistui 0 (123) uutta asuntoa. Vuoden loppuun mennessä valmistuvien asuntojen määrä on arviolta 736 (750) kappaletta.

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 53,3 (32,3) miljoonaa euroa. Investoinneista 7,5 (4,2) miljoonaa euroa kohdistui aktivoituihin korjausmenoihin. VVO Vapaa -liiketoiminnan osuus bruttoinvestoinneista oli 51,8 (27,6), VVO Arava -liiketoiminnan osuus 1,5 (4,9) miljoonaa euroa.

Korjausmenot yhteensä olivat 15,9 (13,1) miljoonaa euroa, joista tulosvaikutteisia korjauksia oli 8,5 (8,9) miljoonaa euroa.

Lisäksi sitovia oli katsauskauden päättyessä hankintasitoumuksia yhteensä 269,1 (88,8) miljoonan euron arvosta.

Kiinteistöjen lämpötilakorjattu lämmitysenergian ominaiskulutus oli katsauskauden aikana 2,2 % pienempi kuin edellisvuoden vastaavana aikana.

Yhtiökokous

VVO-yhtymä Oyj:n yhtiökokouksessa 19.3.2015 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Riku Aalto.

Hallituksen jäsenet 19.3.2015 alkaen ovat seuraavat:

• Riku Aalto (puheenjohtaja)
• Tomi Aimonen (varapuheenjohtaja)
• Matti Harjuniemi
• Olli Luukkainen
• Jorma Malinen
• Reima Rytsölä
• Jan-Erik Saarinen
• Ann Selin

Tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan Kai Salli, KHT.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa tilikaudelta 2014 osinkoa 3,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 22,2 miljoonaa euroa. Osingon maksupäivä oli 8.4.2015.

Henkilöstö

VVO-konsernin henkilöstömäärä katsauskauden lopussa oli 347 (323) ja katsauskaudella keskimäärin 345 (323).

Katsauskaudella päätettiin rekrytoida 50 kesätyöntekijää.

Johtaminen ja hallinto

VVO-yhtymä Oyj:n talousjohtajaksi valittiin oikeustieteen lisensiaatti, eMBA Erik Hjelt (53 v). Hän aloitti tehtävässään 18.5.2015. Nykyinen talousjohtaja Raimo Vehkaluoto jää eläkkeelle kesällä 2015.

Vastuullisuus

VVO-yhtymä Oyj:n toiminta perustuu monipuolisen, turvallisen ja hyvän vuokra-asumisen tarjoamiseen. VVO osallistuu Suomen asuntopoliittiseen keskusteluun vuokra-asumisen aseman parantamiseksi.

Konserni julkaisi katsauskaudella teesinsä asuntopolitiikan kehittämiseksi. Teesit ottavat kantaa vuokra-asuntotuotannon lisäämisen edellytyksiin, rakentamisen hintaan ja asumisen kustannuksiin vaikuttaviin tekijöihin sekä asumisen ja rakentamisen tukemiseen.

Konsernin käytössä olevat harmaan talouden torjuntamallit ylittävät monelta osin lain vaatimukset.
Kaikkien toimittajaverkostoon kuuluvien yritysten tilaajavastuutietoja valvotaan jatkuvasti, vaikka laki vaatii kolmen kuukauden välein tapahtuvaa tietojen tarkistamista.

Ilmastokumppanuussopimus Helsingin kaupungin kanssa jatkui. VVO on sitoutunut myös Vuokratalojen Energiatehokkuussopimukseen (VAETS), jossa 2016 tavoitteiksi on asetettu seitsemän prosentin lämmitysenergiansäästö vuoden 2009 tasoon verrattuna. Vuokratalojen energiasäästösopimuksessa (VAETS) vuodelle 2016 asetetut säästötavoitteet on saavutettu ja kiinteistösähkön osalta ylitetty.

VVO-yhtymä Oyj hyväksyttiin Climate Leadership Council -yhdistyksen (CLC) jäseneksi. CLC on Suomen johtavien yritysten ja organisaatioiden yhteisö, jonka tarkoituksena on kannustaa itseään ja muita löytämään kestävämpiä tapoja tuottaa ihmisille tavaroita ja palveluita. CLC parantaa elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden valmiutta vastata ilmastonmuutoksen uhkakuviin sekä sen mukanaan tuomiin liike-toimintamahdollisuuksiin.

Lumo-kotien asukkaille käynnistyi katsauskaudella pilotointi yhteiskäyttöautosta Espoon Suurpellossa ja Tampereen Hervannassa. Lumon ja 24Rentin puolen vuoden pilotin tavoitteena on selvittää asukkaiden kiinnostus ekotehokasta autoilua kohtaan.

Metropolia Ammattikorkeakoulun, Lassila & Tikanojan ja VVO:n yhteisessä pilotti-hankkeessa testattiin katsauskaudella uutta jätetilaa Helsingin Arabianrannassa. Pilotti päättyi maaliskuun lopussa. Asukaskyselyn mukaan selkeys, siisteys ja hyvä valaistus paransivat jätetilan käytettävyyttä. Lisäksi sekajätteen määrä väheni.

Vuoden 2015 Virkeä-sponsoriurheilijoiksi valittiin yhteensä seitsemän urheilijaa: Lassi Etelätalo (yleisurheilu), Henry Manni (pyörätuolikelaus), Nooralotta Neziri (yleisurheilu), Venla Paunonen (yleisurheilu), Tommi Pulli (pikaluistelu), Mimosa Jallow (uinti) ja Jenni Saarinen (taitoluistelu).

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Talouskasvu jatkuu hitaana heijastuen asunto- ja rahoitusmarkkinoihin.

Pitkään jatkunut omistusasuntojen hintojen nousu on pysähtynyt koko maan tasolla. Asuntomarkkinat ovat jakautuneet pääkaupunkiseutuun ja muuhun maahan. Alkuvuonna 2015 hintojen nousu kohdistui edelliseen vuosineljännekseen verrattuna lähinnä pääkaupunkiseudulle. Asuntojen hintojen laskulla saattaa olla vaikutuksia kiinteistöomaisuuden käypään arvoon.

Rahoitusriskien osalta tilanne ei ole olennaisesti muuttunut vuoden 2014 tilinpäätöksessä kuvatusta. Rahamarkkinoiden epävarmuudesta aiheutuvat rahoitusriskit liittyvät lähinnä korkomarginaalien ja markkinakorkojen nousuun ja rahoituksen saatavuuteen, joiden voimakkaat muutokset voivat hidastaa uudistuotanto- ja korjausinvestointien käynnistämistä. Korkotason muutoksiin varaudutaan pitämällä markkinaehtoisten lainojen kiinteäkorkoinen osuus lähellä 80 prosenttia konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti.

Tarkempi kuvaus riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy tilinpäätöksestä ja http://vvo.fi -sivustolta.

Siirtyminen IFRS-standardeihin

VVO-konserni on siirtynyt 1.1.2015 lähtien laatimaan konsernitilinpäätöksensä, mukaan lukien osavuositilinpäätöksensä, kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätökset laadittiin 31.12.2014 saakka suomalaisen tilinpäätössääntelyn mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2014, ja siirtymässä sovellettiin IFRS 1 -standardia (Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto).

Tässä osavuosikatsauksessa on esitetty raportointikautena ensimmäinen vuosineljännes 1.1.2015 – 31.3.2015 ja sen vertailutietoina IFRS-standardien mukaiset luvut kaudelta 1.1.2014 – 31.3.2014.

Siirtyminen suomalaisesta tilinpäätössääntelystä (FAS) IFRS-standardeihin on vaikuttanut VVO:n esittämään taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin. Merkittävimmät muutokset liittyvät seuraaviin:

• Sijoituskiinteistöjen arvostaminen
• Tuloverojen kirjaaminen
• Rahoitusinstrumenttien arvostaminen
• Konsernitilinpäätöksen yhdistelytapojen muutokset

Osavuosikatsauksessa on esitetty lisätietoja IFRS-siirtymän vaikutuksista VVO-konsernin tulokseen, taseeseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin. Esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015
Osavuosikatsaus 1-3/2015 info (pdf 600 kt)

Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jani Nieminen, VVO-yhtymä Oyj, puh. 050 373 4847, jani.nieminen@vvo.fi

TAKAISIN