Kojamo Oyj Mediatiedote 25.4.2023 klo 18:30
Suomen laki suojelee asumishäiriöiden aiheuttajia – Kojamon toimitusjohtaja: ”Tähän on saatava muutos”
Koronapandemian myötä asumishäiriöiden määrä kasvoi ja tätä kautta myös häiriöihin puuttumisen tarve on lisääntynyt. Lumo-kodit haluaa tarjota asukkailleen ennen kaikkea turvallisen ja rauhallisen asuinympäristön. Toisinaan tämä vaatisi häiriön aiheuttajan tehokasta poistamista, mutta Suomen laki lyö kapulaa rattaisiin ja aiheuttaa tilanteita, joissa muiden asukkaiden oikeus rauhalliseen asumiseen kärsii.
Kojamon tavoitteena on tarjota jokaiselle Lumo-kodin asukkaalle turvallinen koti, jossa on hyvä asua pitkään. Koronapandemian myötä asumishäiriöt ja tarve puuttua näihin on lisääntynyt Suomessa huomattavasti. Vuokranantajan mahdollisuudet vaikuttaa asumishäiriöihin ovat kuitenkin rajalliset, asian edistäminen on usein hidasta ja vuokranantajalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet informoida muita asianomaisia eli asukkaita käynnissä olevasta prosessista.
Huoneenvuokralaki (AHVL) asettaa lainsäädännöllisen toimintakehikon asuinhuoneistojen vuokraamiseen sekä vuokrasopimusten päättämiseen. Lailla on tärkeä ja hyvä lähtökohta suojella asukkaita ja heidän oikeuksiaan sekä varmistaa yhdenmukainen toiminta erilaisten vuokranantajien keskuudessa. Asukkaalla on oltava turvallinen olo asumisestaan.
Vuokrauksessa tulee kuitenkin ajoittain vastaan tilanteita, joissa hyvin haastavaa asukasta ei ole mahdollista saada huoneistosta pois perinteisin keinoin. Taustalla voi olla esimerkiksi irtisanomis- tai häätöprosessiin liittyvien ilmoitusten tiedoksiannon aktiivinen välttely. AHVL:n myötä ongelmaksi muodostuu näissä tilanteissa se, että kaikkien muiden vuokralaisten oikeus rauhalliseen asuinympäristöön kärsii siitä, että yksittäisen, kaikkien muiden asumisrauhaa häiritsevän, asukkaan AHVL:n mukaisia oikeuksia suojellaan. Tällä hetkellä ainoa laillinen, yksipuolinen keino poistaa häiritsevä asukas on odottaa häätötuomiota ja häätöä.
Häiriöihin puuttuminen vie useita kuukausia ja edellyttää näyttöä niiden olemassaolosta. Käytännössä tämä tarkoittaa muiden asukkaiden tekemiä kirjallisia häiriöilmoituksia. Pääsääntöisesti tarvitaan vähintään kahden eri asukkaan virallinen häiriöilmoitus ennen kuin asiaan voidaan vahvemmin reagoida.
”Juridisesti vaaditaan myös, että ilmoituksen tekijän, yleensä tilanteesta kärsineen asukkaan, on oltava valmis tulemaan julki, mikäli hänet kutsuttaisiin todistamaan havaintojaan. Tämä ei kannusta virallisten ilmoitusten tekemiseen, vaan asukkaat puivat asiaa mieluummin muita reittejä, kuten sosiaalisen median kanavia pitkin”, Kojamon toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo.
Vuokranantajalla on lain mukaan rajalliset mahdollisuudet tarttua asumisrauhaa häiritsevään elämään.
”Valitettavasti järjestelmä suojelee heitä, jotka aiheuttavat rauhattomuutta ja turvattomuutta, emmekä vuokranantajana pääse kitkemään epäkohtia pois niin tehokkaasti ja nopeasti kuin haluaisimme suojellaksemme muiden asukkaiden oikeutta rauhalliseen asumiseen”, Nieminen harmittelee.
Vuokranantaja voi huomauttaa ja varoittaa asukasta, ja lopulta tarvittaessa irtisanoa tai purkaa vuokrasopimuksen. Irtisanomisaika on kuitenkin aina vähintään kolme kuukautta, ja yli vuoden kestäneissä sopimuksissa vähintään puoli vuotta. Sopimuksen purkaminen edellyttää lähtökohtaisesti varoitusta ja sitä, että asukas varoituksesta huolimatta on todistetusti jatkanut talon järjestyssääntöjen vastaisesti muita häiritsevää elämää lyhyen ajan sisällä.
”Varoitus ei kaikissa tapauksissa ole tarpeeksi voimakas keino puuttua tilanteeseen, ja vuokrasopimuksen päättymistä odotellessa häiriön aiheuttaja ehtii vain aiheuttaa lisää ikävyyksiä muille asukkaille, ja usein tarkoituksellisesti”, Nieminen toteaa.
Tiedoksianto vuokrasopimuksen irtisanomisesta toimitetaan aina haastemiehen kautta, jolloin prosessi usein venyy asukkaan ymmärtäessä itselleen epäedullisen tilanteen ja vältellessään yhteydenottoja. Sopimuksen purkutilanteessa asukkaalla on haasteen saatuaan 2-3 viikkoa aikaa reagoida, ja asukkaan reagoinnin jälkeen järjestetään vielä erillinen istunto, johon kutsutaan todistajia paikalle käymään häiriötilannetta läpi. Häätöpäätöksen jälkeen asukkaalla on vielä muutama viikko aikaa muuttaa pois asunnosta. Prosessi kestää siis useita kuukausia.
”Vuokrasopimuksen purkumekanismit ja prosessit ovat liian hitaat. Pahimmillaan prosessi saadaan päätökseen, mutta häädettyä asukasta ei saada vieläkään poistumaan talosta. Vuokranantajalla kun ei ole oikeutta ottaa avaimia väkisin pois tai sarjoittaa asunnon lukkoja välittömästi uudelleen ”, Nieminen toteaa.
Lainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että se sallisi vuokranantajalle liikkumavaraa mahdollistaen haastavien asukkaiden vuokrasopimusten päättämisen ja huoneistosta häätämisen matalammalla kynnyksellä tilanteissa, joissa häiriöt ovat merkittäviä ja ilmeisiä.
Vuokrasuhteen purkamiseen ja häätöön täytyy olla aina vahvat lain mukaiset perusteet. Häiritsevä asukas tulisi olla ajoittain ja poikkeuksellisesti mahdollista kuitenkin häätää vuokranantajan toimesta omatoimisesti siten, että mahdollinen arvio vuokrasuhteen purun ja häädön pätevyydestä käytäisiin jälkikäteen. Tällöin häiriöasukas ei voisi jatkaa häiriköintiään nykyisenlaisesti häätöprosessin ollessa vireillä.
Lisätietoja:
Jani Nieminen, toimitusjohtaja, Kojamo Oyj
Haastattelupyynnöt:
Marika Koskinen, viestintäpäällikkö, Kojamo Oyj, marika.h.koskinen@kojamo.fi, puh. 050 5995 318
Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö ja yksi suurimmista investoijista Suomessa. Tehtävämme on luoda parempaa kaupunkiasumista. Lumo tarjoaa ympäristöystävällistä asumista ja palveluita kaupunkilaiselle, joka arvostaa laatua ja vaivattomuutta. Kehitämme aktiivisesti sijoituskiinteistöjemme arvoa rakennuttamalla uutta, ostamalla ja kehittämällä olemassa olevaa kiinteistökantaa. Haluamme olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta. Kojamon osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. https://kojamo.fi