Sidosryhmäuutiskirje lokakuu 2020 | Kojamo

Hyvä vaikuttaja,

olet vaikuttamassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen. Lailla on laajoja vaikutuksia ihmisten arkeen ja kansantalouden kasvuun, minkä vuoksi on hyvä käsitellä molempia ulottuvuuksia samanaikaisesti.

Laki määrittää, miten ihmiset voivat osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen tai miten päätetään siitä, minne uusia koteja voi rakentaa. Sujuva kaavoitus mahdollistaa riittävän asuntotuotannon kasvukeskuksissa, mikä on tae työvoiman liikkuvuudelle.

Toivomme, että uudistamisen intensiteetti maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa säilyy loppumetreille saakka. Kestävä kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja talouskasvun vauhdittaminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia tavoitteita, joihin vastataan osin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä ja täydennysrakentamista edistämällä. Siksi lain toimivuuden suurimmat haasteet ovat kasvavilla kaupunkiseuduilla, missä asunnot rakennetaan yhä useammin valmiille asuinalueille.

Koronan jälkeisessä yhteiskunnassa on yhä tärkeämpää varmistaa elinvoimaisten investointien toteutuminen ja nopeuttaa hankkeiden etenemistä investoijien suunnitelmista, kaavoituksesta ja rakennusluvista rakentamiseen.

Kojamo on yksi Suomen suurimmista investoijista ja pitkäjänteinen toimija: kehitämme kohteet pitkäaikaiseen omistukseemme. Siksi haluamme suunnitella pitkäikäisiä, viihtyisiä ja haluttavia asuinalueita.

Olemme tiivistäneet tavoitteemme maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle, joista käyn mielellään myös vuoropuhelua kanssanne.

Parhain terveisin,

Jani Nieminen
toimitusjohtaja

jani.nieminen@kojamo.fi
puh. +358 20 508 3201

Kojamon tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain uudistukselle

Kestävä kaupungistuminen, ilmastonmuutoksen torjunta ja talouskasvun vauhdittaminen ovat uudistuksen yhteiskunnalliset tavoitteet.
Kaavoituksen sujuvuuden parantaminen tulee olla uudistusta läpileikkaava periaate.
Kaavoitusta tulee ohjata enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisten määräysten kautta, mikä jättää rakentamisen tuottavuuden parantamiselle enemmän tilaa.
Riittävän suuri asuntotuotanto suhteessa väkimäärään on edellytys työvoiman liikkuvuudelle ja talouden kasvulle. Vaikuttavin keino hillitä asumiskustannuksia on rakentaa enemmän asuntoja. Lain tavoitteena tulee olla rakentamis- ja asumiskustannusten kasvun hillitseminen.

Miten kaavoitus voi uudistua sujuvammaksi?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen valmistelussa rakennuskohteen päävastuullisen toteuttajan roolia ja vastuuta ollaan kasvattamassa. Suunnitteluratkaisujen ”liputusvastuu” kannustaisi reagoimaan esimerkiksi rakentamisen suunnitelmissa havaittuihin puutteisiin.
Maan- ja kiinteistönomistajien aloiteoikeus, joka mahdollistaa kaavaehdotuksen saattamisen kunnan päätettäväksi, tulee kirjata lakiin.
On tärkeää vahvistaa yksityisen toimijan mahdollisuutta laatia kumppanuuskaava yhdessä kunnan kanssa. Aidossa kumppanuudessa kaavoittaja ja hankkeeseen ryhtyvä löytävät tarkoituksenmukaisimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut kaavoituksessa ja luvituksessa.
Kaavajärjestelmä tulee digitalisoida kokonaisuudessaan, mikä mahdollistaa yritysten ja kansalaisten sähköisen asioinnin ja vaikuttamisen kaavoituksen kaikissa vaiheissa sekä takaa aina ajankohtaisimman tiedon saatavuuden. Digitalisaatio tulee ulottaa vahvemmin myös rakennusten käyttöön ja ylläpitoon, jolla voidaan pienentää rakennuksen elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia.
Viranomaisille tulee asettaa lupahakemusten ja valituksien käsittelyille määräajat ja velvoittaa viranomaisia antamaan kaavoituksen palvelutakuu.
Kuntien yleiskaavasta valitusoikeus on kaikilla kuntalaisilla, mutta yksityiskohtaisemmalla kaavatasolla valitusoikeus tulee olla vain asianosaisilla. Valituksen jättäminen tulee olla maksutonta, mutta täysin perusteettomista valituksista voidaan periä kohtuullinen käsittelymaksu.
Kaavoituksessa vaadittavat selvitykset ja vaikutusarviot tulee tehdä vain yhdellä kaavatasolla.
Lakiin tulee kirjata tavoite kaavoituksen paremmasta kustannustietoisuudesta. Kaavan laatimisen yhteydessä tulisi tehdä arvio yksityiskohtaisten kaavamääräysten vaikutuksesta rakentamisen hintaan. Kun jokaisen normin hintavaikutus tuodaan näkyväksi, poliittinen päättäjä voi paremmin arvioida jokaisen normin mielekkyyttä erikseen.

8-vuotinen asuntopoliittinen ohjelma

Suomi on kaupungistunut viime vuosikymmenenä muiden Pohjoismaiden rinnalla maanosan nopeinta vauhtia. Silti Suomen kaupungistumisaste on yhä eurooppalaisittain alhaisella tasolla. Kestävä kaupungistuminen edellyttää riittävää asuntotuotantoa, mikä on edellytys työvoiman liikkuvuudelle ja talouden kasvulle.

Yksityinen asuntotuotanto määrää asumisen markkinahinnan eli mitä suurempi markkinaehtoinen asuntotuotanto, sitä edullisempaa asuminen on. Tuetut asunnot tulee kohdentaa tulorajojen avulla niitä eniten tarvitseville. Yhteiskunnan on vaikuttavinta ohjata euronsa asuntotuotannon edellytysten luontiin, kuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien rakentamiseen.

Asuntokysynnästä 80 prosenttia kohdistuu esimerkiksi pääkaupunkiseudulla yksiöihin ja kaksioihin. Ainoa kestävä tapa reagoida tähän on rakentaa koteja kysynnän mukaisesti sen sijaan, että viranomaiset ennustavat ihmisten tarpeita. Väärä asuntotarjonta nostaa asumisen hintaa.

Maan hallituksella on yksi maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteista: Suomen tulisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Kaupunkien tulee jatkossa kasvaa tiivistyen. Ilmastoystävällisten rakennusten lisäksi kodit tulee sijoittaa pääsääntöisesti jo valmiille asuinalueille.

Miten yhteiskunta tukee vaikuttavamimmin asumista?

Joukkoliikenneinvestoinnit ja erityisesti investoinnit uusiin ratikkalinjoihin ovat tehokkain tapa lisätä asuntotuotantoa. Kun yhteiskunta luo hyvän sijainnin asumiselle, yksityinen sektori rakentaa sinne asuntoja ilman julkista tukea. Julkiset resurssit ovatkin vaikuttavin tapa ohjata asuntopolitiikassa asuntotuotannon edellytysten parantamiseen.
Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä täydennys- ja konversiorakentaminen alentavat kaupunkien infra- ja palvelukustannuksia, kun kouluja, päiväkoteja, katuja ja viemäröintejä tarvitsee rakentaa vähemmän. Uusien kotien sijoittaminen jo valmiille asuinalueille on alihyödynnetty keino parantaa kaupunkien talouden kestävyyttä.
Tuettu asuntotuotanto tulee kohdentaa EU-säätelyn mukaisesti sitä eniten tarvitseville, mikä varmistetaan asukkaiden tulorajoilla.
Tarveharkintainen asumistuki on kustannustehokas keino tukea pienituloisten asumista ja tarpeellinen keino tasata tulonjakoa sekä edistää työn perässä muuttoa.

Riittävä tonttituotanto on asuntotuotannon edellytys

Keskusta-alueille, asemanseuduille ja joukkoliikennevyöhykkeisiin tulee kaavoittaa selvästi enemmän asuntoja. Kun kysytyimpien alueiden tonteille rakennetaan enemmän asuntoja, hillitsee se asumisen hintakehitystä kaikkialla. Kojamo kohdentaa pääosan asuntorakentamisesta MAL-sopimuksissa määritellyille ensisijaisille asuinalueille.
Valtion tulee edellyttää MAL-sopimuksissa, että kaupunkien on ylläpidettävä vähintään viiden vuoden rakentamiskelpoista tonttivarantoa kerrostalorakentamisen tarpeisiin.

Rakennetaan koteja, joita ihmiset haluavat

Asuntoja tulee rakentaa kysynnän mukaisesti. Kaupunkien ei tule asettaa kaavamaisia huoneistojakauma- tai pinta-alavaateita. Viranomaisten tarkat etukäteismääräykset siitä, minkäkokoisia asuntoja tulee rakentaa, osuvat harvoin oikeaan. Kasvukeskuksissa on kysyntää ennen kaikkea yksiöille, joiden suhteellinen osuus ei ole kasvanut esimerkiksi Helsingissä.
Markkinaehtoisesta pysäköinnistä tulee tehdä pääsääntö kasvukeskuksissa.
Kaavoitukseen liittyvien normien, kuten esimerkiksi autopaikkanormien, tulee koskettaa tasapuolisesti kaikki toimijoita ja kaikkia hallintamuotoja.
Epätarkoituksenmukaisten rakennusten ja toimitilojen käyttötarkoituksen muutokset on tehtävä selvästi aiempaa sujuvammin ja ennakoitavammin, mikä on tärkeä keino edistää täydennysrakentamista.

Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö ja asumisen rohkea uudistaja. Tehtävämme on luoda parempaa kaupunkiasumista. Lumo-brändimme tarjoaa ympäristöystävällistä asumista ja palveluita Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa. Kehitämme aktiivisesti sijoituskiinteistöjemme arvoa rakennuttamalla uutta, ostamalla ja kehittämällä olemassa olevaa kiinteistökantaa. Haluamme olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta. Kojamon osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla. https://kojamo.fi/