Lauri Korpisen katu 10, Vantaa.
VVO on kyennyt pitkäjänteisellä seurannalla ja kehittämisellä jatkuvasti parantamaan 40000 asunnon kiinteistökantansa energiatehokkuutta. Kiinteistöt on liitetty keskitettyyn energian ja veden kulutuksen etäseurantaan, joka helpottaa energiansäästötoimenpiteiden kohdentamista.
Lukemattomissa asunto-osakeyhtiöissä on totuttu siihen, että energian ja veden kulutus jatkuvasti vain kasvaa. Suurena ammattimaisena kiinteistönomistajana VVO näyttää vuokralla olevissa asuinkerrostaloissaan hyvää esimerkkiä siitä, miten energiankulutusta voidaan päinvastoin tavoitteellisella pitkäjänteisellä toiminnalla pienentää. Tästä voisivat myös yksityiset asunto-osakeyhtiöt ja niiden pääasiassa maallikoista koostuvat hallitusten jäsenet sekä valitettavan harvoin energiatehokkuudesta syvempää osaamista omaavat isännöitsijät ottaa oppia.
”Viidessä vuodessa noin 40000 huoneiston kiinteistökantamme lämmitysenergian ominaiskulutus on pienentynyt seitsemällä prosentilla, kiinteistösähkön kymmenellä ja veden kulutus viidellä prosentilla. Veden osalta suurimmat pudotukset ovat tapahtuneet jo ennen vuotta 2009, mutta siinäkin kehitys on jatkunut edelleen laskevana”, VVO:n Ylläpito ja hankinnat –yksikön johtaja Kimmo Rintala sanoo.
VVO:n asuinkerrostaloissa kuluu yhteensä yli 50 miljoonaa euroa lämmitys- ja sähköenergiaan sekä veteen, mutta ilman säästötoimenpiteitä summa olisi huomattavasti suurempi. Jo pelkästään vuodesta 2008 lähtien tehdyillä toimenpiteillä on saavutettu noin 4,5 miljoonan euron säästöt vuosittaiseen energiankulutukseen.
”Vuoteen 2008 asti energiankulutuksen seuranta ja energiatehokkuuden parantaminen kiinteistöissämme oli annettu suurelta osin isännöitsijöiden vastuulle. Koska isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden osaaminen ja kiinnostus energiatehokkuuden parantamiseen vaihtelee hyvin paljon, päätimme siirtyä keskitettyyn ja ammattimaiseen toimintamalliin, joka on tuottanut energiatehokkuuden parantamisessa hyviä tuloksia”, Kimmo Rintala sanoo.
Rintalan mukaan VVO:n lähtökohtana on aina hyvien, määräysten ja ohjeiden mukaisten sisäolosuhteiden toteutuminen lämpötilan ja ilmanvaihdon osalta, eikä niistä tingitä säästöjen saavuttamiseksi.
Osassa kiinteistöjä energian ja veden kulutus vaikuttavat suoraan asukkaiden vuokriin, mutta tämä on vain pieni osaselitys saavutetuille säästöille, koska asunto-osakeyhtiöissäkin energia- ja vesikustannukset monesti kohdennetaan asunnoille kulutuksen mukaan. VVO:n saavuttamat huomattavat säästöt ovat suorastaan ristiriidassa yleisen ajattelutavan kanssa, jonka mukaan omistusasunnossa asuvat ovat tarkempia myös omasta energian ja veden kulutuksestaan kuin vuokralla asuvat.
Kulutustietoa jopa tuntitasolla
”Meillä on paljon eri-ikäisiä kerrostaloja 1970-luvulta lähtien ja ne on varustettu oman aikakautensa tavanomaisella tekniikalla. Olemme kuitenkin panostaneet kiinteistöautomaatioon sekä energian ja veden kulutuksen seurantaan. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kiinteistöt on liitetty etäseurantaan, josta saamme jopa tuntitasoista kulutustietoa. Tämä seuranta on tärkeää, koska se auttaa meitä kohdentamaan kulutuksen pienentämiseksi tarvittavia toimenpiteitä”, Rintala sanoo.
Hän korostaa yksinkertaisilla säätötoimenpiteillä ja lämpötilan hallinnalla saavutettujen säästöjen merkitystä. Esimerkiksi huoneistojen sisälämpötilan nostaminen yhdellä asteella lisää energiankulutusta viisi prosenttia – ja laskemisella saavutetaan vastaava säästö.
”Suomalaisessa kerrostalokannassa lämpötila on lämmityskaudella keskimäärin muutaman asteen yli suositellun 21 asteen, johon me pyrimme lämmitysjärjestelmät säätämään asteen tarkkuudella. Meillä on myös selkeä toimintamalli huoltoyhtiöille tilanteisiin, joissa asukkaat kertovat asuntonsa olevan liian viileä. He eivät saa säätää koko talon lämmitysjärjestelmää suuremmalle, kuten huoltoyhtiöt tällaisessa tilanteessa helposti asunto-osakeyhtiöissä tekevät. Heidän pitää ensin mitata sisälämpötilat ja sen jälkeen pyydämme tarvittaessa talotekniikan ammattilaisia käymään huoneistossa selvittämässä mahdolliset viat ja taloudellisimmat toimenpiteet lämpötilan nostamiseksi”, Kimmo Rintala sanoo.
Hän painottaa, että harvassa huoltoyhtiössä huoltomiehet ovat talotekniikan osaajia, ja siksi huollon ja ylläpidon ohjeistus sekä energiankulutuksen keskitetty etäseuranta ovat tärkeitä tekijöitä energian säästämisessä. Etäseuranta ja hälytykset on keskitetty Suomen Talokeskukseen, jossa osataan priorisoida hälytyksiä ja niiden kiireellisyyttä ja huomataan myös sellainen kulutuksen kasvu, jonka syy pitää selvittää.
Myös vesivuotojen havaitsemiseen on asetettu vuorokauden hiljaisille tunneille hälytysrajat, jotka nopeuttavat esimerkiksi jatkuvasti vuotavan wc-säiliön ja ennen kaikkea mahdollisten rakenteiden sisällä tapahtuvien putki- ja muiden vesivuotojen havaitsemista ennen kuin ne ehtivät johtaa laajoihin vaurioihin ja todella kalliisiin korjauksiin.
VVO:ssa on kaksi omaa talotekniikka-insinööriä, joista toinen keskittyy uudistuotantoon ja toinen korjausrakentamiseen, ja kummankin työssä energiatehokkuuden huomioiminen ja parantaminen on yksi keskeinen osa.
Ilmatiiveys mitataan uusissa kohteissa
Uudishankkeissa VVO on mitannut rakennusten ilmatiiveyden jo useiden vuosien ajan.
”Ilmatiiveys on ollut keskimäärin huomattavasti parempi kuin määräysten mukaan laskennassa käytettävä arvo silloin, kun ilmatiiveyttä ei todeta mittauksin. Emme ole kuitenkaan hyödyntäneet mitattuja arvoja rakennusten kokonaisenergiankulutuksen laskennassa, joten uudet kohteemme ovat energiatehokkuudeltaan vielä parempia kuin E-luku osoittaa”, Rintala sanoo.
VVO:n kaikki kiinteistöt ja niiden tärkeimpien taloteknisten järjestelmien toiminta käydään läpi vähintään kerran vuodessa.
”Jos esimerkiksi vedenpaine on liian korkea eikä vesikalusteiden virtaamaa ole mitenkään rajoitettu, kuluu suihkun aikana helposti kaksinkertainen määrä vettä normien vaatimaan virtaustasoon nähden. Tämä kasvattaa veden kulutuksen lisäksi huomattavasti energiankulutusta, sillä asuinkiinteistöjen lämmitysenergiasta keskimäärin lähes 35 prosenttia kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen.”
Jos hälytykset ja kulutustiedot menisivät vain huoltoyhtiöihin eikä vuosittaista järjestelmien tarkistusta tehtäisi, lähtisivät järjestelmien säädöt herkästi karkaamaan yhä kauemmas optimaalisista asetuksista ja energian ja veden kulutus kasvuun.
Pelkkä energiaremontti on Rintalan mukaan harvoin kannattava, mutta kun energiatehokkuus huomioidaan esimerkiksi vesikalusteita uusittaessa ja kiinteistöä peruskorjattaessa, voidaan kulutusta pienentää taloudellisesti joka tapauksessa toteutettavien investointien yhteydessä.
”Olemme kartoittaneet energiatehokkuuden taloudelliset parantamismahdollisuudet remonttien yhteydessä jo paljon ennen kuin se tuli lainsäädännön mukaan pakolliseksi”, Kimmo Rintala sanoo.
Teksti: Sampsa Heilä, RIA-lehti 5/2015.
VVO-Yhtymä Oyj tarjoaa Lumo- ja VVO-brändeillä turvallista, monipuolista ja vaivatonta vuokra-asumista sekä asumisen palveluiden valikoiman erilaisiin elämäntilanteisiin.
Blogissamme asumisen ammattilaiset kertovat näkemyksiään ajankohtaisista ilmiöistä, hyvästä asumisesta ja työskentelystä näiden asioiden parissa. Ääneen pääsevät niin VVO-konsernin asiantuntijat ja työntekijät kuin asukkaamme ja yhteistyökumppanimmekin.
Kirjoittajasta
Sampsa Heilä on toimittaja ja RIA-lehden säännöllinen avustaja.