Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Myös Suomessa kaupungistuminen on ollut voimakasta 1960-luvulta lähtien ja tällä hetkellä kaupungeissa tai niiden kehysalueilla elää noin 70 % suomalaisista. Muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu yhä. Ihmisten kerääntyminen tiiviisiin kaupunkikeskuksiin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on edullista ympäristölle ja välttämätöntä talouskasvulle.
Kojamo-konserni keskittää uusien asuntojen rakentamisen kasvaviin kaupunkikeskuksiin, joista eniten vetovoimaa on pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kasvukeskuksissa. Niissä on eniten kysyntää pienille vuokra-asunnoille, jotka sijaitsevat kaupunkien keskustoissa tai niiden liepeillä, hyvien liikenneyhteyksien päässä.
Kaupunkikeskuksissa – etenkin pääkaupunkiseudulla – on viime vuosina otettu asumiskäyttöön ydinkeskustan liepeillä olevia alueita, jotka ovat ennen olleet teollisuuden, varastoinnin ja kuljetuksen käytössä. Tällaisia ovat esimerkiksi logistiikkakäytöstä vapautuneet Kalasatama ja Herttoniemenranta. Kansainvälisen esimerkin mukaan vanhat tehdas- ja satama-alueet ovat Suomessakin muuttumassa trendikkäiksi kaupunginosiksi niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa.
Nämä alueet saavat uudenlaisen elämän, kun ne rakennetaan nykyaikaisiksi asuinalueiksi. Samalla arvokkaat ranta-alueet vapautuvat kaupunkilaisten käyttöön aivan uudella tavalla. Esimerkiksi Kalasataman rakentaminen avaa Helsingin itäisen kantakaupungin merenrannalle kuuden kilometrin mittaisen rantapromenadin.
Laatuasumista Kalasatamassa
Merellinen Kalasatama Kruunuvuorenselän rannalla on Helsingin uusimpia asuinalueita. Se nousee alueelle, joka on ollut teollisuuden ja sataman käytössä lähes 200 vuotta. Satamatoiminnan muutettua Sörnäisistä Vuosaareen, alue vapautui asuinrakentamiselle. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vuonna 2012. Kalasataman alueista ensimmäisenä valmistuu Itäväylän eteläpuolella sijaitseva Sörnäistenniemi.
Vanhat tehdas- ja satama-alueet ovat Suomessakin muuttumassa trendikkäiksi kaupunginosiksi.
Kalasataman rakentaminen kestää 2030-luvulle asti. Valmistuttuaan siellä asuu 20000 helsinkiläistä ja työskentelee 8000 ihmistä. Kalasataman muuttaminen asumisen ja palveluiden alueeksi muuttaa myös Helsingin kaupunkikuvaa, sillä Itäväylän päälle rakennettavan kauppakeskus Redin yhteyteen rakennetaan jopa 35-kerroksisia tornitaloja. Kalasataman liikenne järjestetään tulevaisuudessa raitiovaunulinjojen varaan, mutta rakennusvaiheessa joukkoliikenne hoituu busseilla ja metrolla. Alueella on imujätejärjestelmä.
Uusien kaupunginosien rakennuttajat ja suunnittelijat valitaan yleensä arkkitehtikilpailuilla. Näin tapahtui myös Capellan Puistotie 4:n tontille, jonka Kojamo voitti arkkitehtitoimisto Anttinen-Oiva Arkkitehtien suunnitelmalla. Syksyllä 2015 valmistunut talo sijaitsee loistavalla paikalla rantakadun varrella, Mustikkamaahan johtavan kevyen liikenteen sillan kupeessa.
Capellan Puistotie 4:ssä on 44 asuntoa, joista osassa on suora merinäköala Kruunuvuoren selälle. Talon katolla ovat kaikkien asukkaitten käytössä olevat monitoimitila, terassi ja sauna. Katutasoon tulee liiketiloja, jotka lisäävät alueen lähipalvelujen tarjontaa. Kalasataman tuleva asukasmäärä on sitä luokkaa, että palveluille on runsaasti kysyntää oman kaupunginosan sisällä.
Pikkukaupungin tunnelmaa Järvenpäässä
Toiselta puolelta punatiilinen ja toiselta puolelta valkoiseksi rapattu Antoninkuja 3 sijaitsee Pajalan reunalla.
Järvenpään kartanon omistaja Bjarne Westermarck käynnisti 1900-luvun alussa teollisuustoimintaa Pajalan alueelle. Muistona näistä ajoista alueella on edelleen yksi Järvenpään vanhimmista teollisista rakennuksista, entinen kumitehdas, jossa nyt toimii kulttuuriteollisuuden yrityskeskus. Siellä nykypäivän kädentaitajat jatkavat Palajan perinteitä.
Nyt vanhalle teollisuusalueelle rakennetaan asuntoja, jotka sijaitsevat hyvällä paikalla, kävelymatkan päässä Järvenpään keskustasta ja rautatieasemasta, josta pääsee Helsinkiin puolessa tunnissa. Vieressä ovat niin päivittäistavaran kaupat, koulut ja päiväkodit kuin musiikkiopisto, uimahalli, kirjasto ja jäähalli.
Toiselta puolelta punatiilinen ja toiselta puolelta valkoiseksi rapattu Antoninkuja 3:n Lumo-kohde sijaitsee Pajalan reunalla. Nelikerroksinen talo valmistui syksyllä 2014 ja siinä on 44 skandinaavisen tyylikästä, valoisaa asuntoa. Kaikissa asunnoissa – yksiöissä, kaksioissa ja kolmioissa – on lasitetut parvekkeet.
Asukkaiden käytössä on talosauna, pesutupa, kuivaushuone ja varastotilat. Sisäpihalla on viihtyisä oleskelutila ja leikkipiha.
Kirjoittaja on toimittaja Jarno Forssell