Takaisin arkistosivulle
20.2.2020 | Parempaa kaupunkiasumista

Kiertotaloutta asukkaiden arkeen

Kojamo oli mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Biorent-hankkeessa, jonka tavoitteena oli tehostaa biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä vuokrakiinteistöissä.

Tekninen manageri Reima Kettunen ja isännöintipäällikkö Riina Linnas ovat olleet mukana kehittämässä asukkaiden kierrätysmahdollisuuksia Kojamolla.

Kojamo tukee monin tavoin asukkaidensa mahdollisuuksia lajitella jätteitä ja vähentää ruokahävikkiä. Neuvomme ja opastamme asukkaita, järjestämme jätehuollon kunkin kiinteistön tarpeiden mukaan ja pidämme jätetilat mahdollisimman siisteinä. Lisäksi tarjolla on kiinteistöstä riippuen esimerkiksi biojätepusseja, noutoja Sortti-asemille sekä kierrätyskontteja.

Vuonna 2019 tuotiin muovinkeräysastiat yli sataan Kojamon kiinteistöön. ”Haluamme tehdä lajittelusta ja kierrätyksestä asukkaillemme mahdollisimman helppoa ja vaivatonta ja siten muun muassa vähentää sekajätteen määrää”, sanoo isännöintipäällikkö Riina Linnas.

Saadaksemme tietoa erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta Kojamo oli mukana ympäristöministeriön rahoittamassa Biorent-hankkeessa. Vuoden 2019 lopussa päättyneen hankkeen tavoitteena oli tehostaa biojätteen lajittelua ja vähentää ruokahävikkiä vuokrakiinteistöissä.

”Hankkeen perusteella tärkeintä on tarjota asukkaille selkeät ohjeet ja hyvät puitteet lajitteluun sekä muistuttaa heitä aktiivisesti sen merkityksestä

”Hankkeen perusteella tärkeintä on tarjota asukkaille selkeät ohjeet ja hyvät puitteet lajitteluun sekä muistuttaa heitä aktiivisesti sen merkityksestä”, sanoo Biorent-hankkeesta Kojamolla vastannut tekninen manageri Reima Kettunen. ”Biojätteen kierrätysaste nousi huomattavasti niissä kiinteistöissä, joissa asukkaille jaettiin hengittävät biojäteastiat, laadukkaat paperiset biojätepussit sekä oma lajitteluohje.”

Hankkeen alussa kiinteistöissä käytiin käsin läpi jätteet ja tutkittiin, kuinka suuri osa biojätteestä meni biojätteeseen ja kuinka paljon sitä oli sekajätteen seassa. Kiinteistöjen kierrätysastetta seurattiin hankkeen aikana säännöllisesti.

Mukana olleissa taloyhtiöissä asukkaille esimerkiksi viestittiin aktiivisesti siitä, miten biojätettä lajitellaan ja miten ruokahävikkiä voi vähentää. Osassa kiinteistöjä parannettiin jätekatoksen valaistusta ja ilmettä. Osassa jaettiin uudenlaisia biojätepusseja, järjestettiin opastustilaisuus sekä järjestettiin vierailu hävikkiruokaravintolaan.

Helsingin seudulla HSY tuottaa biojätteestä sähköä ja kompostiainesta. Biojätteen kierrätysasteen parantaminen vaikuttaa sekä ympäristöön että jätehuollon kustannuksiin. ”Sekajätteen kerääminen on kalleinta, ja sen kustannukset vaikuttavat myös asukkaiden kustannuksiin”, muistuttaa Kettunen. ”Voimme auttaa ja rohkaista kierrätykseen, mutta viime kädessä onnistuminen on kiinni asukkaista. Tulevaisuus on valoisampi, jos saamme minimoitua sekajätteen määrän”, Kettunen sanoo.