Takavuosina asuntojen tarpeeseen vastattiin rakentamalla lähiöitä neitseelliseen maisemaan, keskelle peltoja tai metsää. Niihin jouduttiin rakentamaan alusta pitäen kokonaan uusi infrastruktuuri: kadut, sähköt, vedet, viemärit, koulut, kaupat, joukkoliikenteen linjat ja muut palvelut.
Jatkossa kokonaan uusien asuinalueiden rakentaminen tuskin enää on ensisijainen tapa rakentaa koteja. Kaupunkien keskustat ja olemassa olevat aluekeskukset laajenevat ja tiivistyvät. Rakentamattomat tai vajaasti rakennetut tontit täyttyvät asuinrakennuksilla, entiset teollisuus- tai toimistotalot muutetaan asuinkäyttöön ja liikenneväyliä kavennetaan tai viedään maan alle asutuksen tieltä. Nykyisiä rakennuksia voidaan myös korottaa tai laajentaa, ja rakentaa asuntoja ullakoille.
Valmiiseen kaupunkirakenteeseen on taloudellisesti ja ekologisesti viisasta rakentaa, sillä siellä infrastruktuuri, palvelut ja liikenneyhteydet ovat valmiina. Täydennysrakentaminen lisää myös kysyntää alueen palveluille ja voi jopa lisätä palvelutarjontaa keskustoissa. Tiivistyvä kaupunkirakenne myös vähentää autoilun tarvetta, sillä keskustassa monet palvelut ja jopa työpaikat ovat kävely- tai pyöräilyetäisyydellä.
Asuminen kantakaupungissa on alkanut houkutella entistä enemmän suomalaisia. Urbaani asuminen kiinnostaa etenkin ikääntyviä ihmisiä sekä nuoria sinkkuja ja dinkkuja, mutta myös lapsiperheet ovat innostuneet kaupunkimaisesta asumisesta. Keskustoihin tarvitaan lisää sekä omistus- että vuokra-asuntoja.
Suomalaiset kaupungit ovat aktivoituneet keskusta-alueiden kehittämisessä. Esimerkiksi Tampereella on laadittu vuoteen 2030 ulottuva kehittämisohjelma, jonka mukaisesti kaupungin keskustaa tiivistetään ja eheytetään. Keskustassa on valmius rakentaa uusia asuntoja jopa 15000 asukkaalle. Muutos vahvistaa keskustan kaupallista asemaa.
Toimistosta kodeiksi
Helsingin Alppiharjussa, Linnanmäen huvipuiston pohjoispuolella, sijaitsee Kotkankatu 9. Se rakennettiin vuonna 1957 toimisto- ja kirjapainorakennukseksi. Rakennus oli kuitenkin vanhentunut toimistokäyttöön eikä se enää täyttänyt nykyaikaisen toimistorakennuksen vaatimuksia, joten sen käyttötarkoitus muutettiin asuinkäyttöön.
Täydellisen remontin jälkeen taloon valmistui 59 asuntoa, enimmäkseen yksiöitä ja kaksioita, sekä kaksi liiketilaa Kotkankadun kivijalkaan. Remontin yhteydessä asuinkäyttöön otettiin myös ullakko, jonne on rakennettu kaksi 120 neliön saunallista asuntoa ja yhteiset saunatilat, jonka vilvoitteluterassilta avautuvat hienot näkymät Porvoonkadun puutalokortteliin. Asunnoissa on sisäpihalle avautuvat pienet parvekkeet, joiden näkymät ovat sisäpihan oleskelualueelle.
Kellarissa toimi aiemmin Kansan Uutisten paino. Nyt sinne on rakennettu tilavat yhteiset tilat, esimerkiksi pyörävarasto, jossa on pyöränkorjaustila ja sähköpyörän latauspiste. Autopaikkoja talossa ei ole, sillä kohde on osa Kojamo-konsernin ”Autoton talo”-konseptin mukainen. Alppilassa on erinomaiset joukkoliikenteen yhteydet.
Perusteellisen remontin myötä rakennuksen energiatehokkuus parani mm. parantamalla lämmöneristystä sekä lisäämällä ilmanvaihdon ja muun talotekniikan energiatehokkuutta.
Koti trendialueen kyljessä
Helsingin Hermannissa vapautui tontteja asuntorakentamiselle, kun alueella aiemmin sijainnut Eläinlääketieteellinen korkeakoulu yhdistettiin Helsingin yliopistoon ja siirtyi Viikkiin. Alueen historiasta muistuttavat uuden asutuksen keskelle jätetyt vanhat rakennukset. Asuintalot sijaitsevat rakennettavien Hermanninpuiston ja Eläinlääkärinpuiston vieressä. Idässä naapurina ovat trendikkäät Tukkutorin ja Teurastamon alueet, joissa on ravintoloita, myymälöitä ja erilaisia tapahtumia. Hermanni sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Helsingin keskustasta ja sieltä ovat hyvät liikenneyhteydet niin raitiovaunulla, busseilla kuin metrolla. Kaupunginosasta on kävelymatkat niin Sörnäisten kuin Kalasataman metroasemille.
Plazankuja 5:n Lumo-kohteella on loistava sijainti nuorille kaupunkilaisille, jotka arvostavat lähiruokaa, kansalaisaktiivisuutta ja urbaania elämänmenoa. Plazankuja 5:n naapurissa on kaksi samankaltaista Lumo-taloa Sörnäistenkatu 12:ssa ja Tuulensuunkatu 3:ssa.
Kojamo voitti Plazankujan tontin arkkitehtikilpailun kautta ja kohde valmistui kesällä 2013. Rakennuksessa on 55 tyylikästä asuntoa. Eniten on kaksioita ja yksiöitä. Useimmissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet. Alimman kerroksen asunnoissa on pihaterassit. Talon ylimmässä kerroksessa sijaitsevat talosauna ja monitoimitila ovat asukkaitten käytössä.
Asuntolasta laatuasunnoiksi
Helsingin Taka-Töölössä palvelut – ruokakaupat, ravintolat, apteekki ja urheilupaikat – ovat vieressä. Julkiset liikenneyhteydet eivät voisi olla paremmat, sillä Mannerheimintietä pitkin kulkevat niin raitiovaunut kuin bussitkin.
Mannerheimintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksessä, Messeniuksenkatu 1:ssä, seisovalla talolla on mielenkiintoinen historia. Se rakennettiin sotien aikana ja valmistui vuonna 1941 saksalaiseen omistukseen. Sodan jälkeen talo siirtyi Neuvostoliiton omistukseen muiden saksalaisomistusten kanssa. Aikanaan rakennus päätyi Suomen valtiolle ja toimi vuosikymmeniä ulkomaalaisten tutkijoiden asuntolakäytössä.
Nyt Messeniuksenkatu 1 on saanut uuden elämän korkeatasoisina vuokrakoteina. Lokakuun lopussa 2015 talo valmistui täydellisen, 10 kuukautta kestäneen peruskorjauksen jälkeen nykyaikaiseksi asuinkerrostaloksi, jossa on 25 korkeatasoista huoneistoa. Remontin myötä otettiin käyttöön myös ullakkokerros, jonne rakennettiin kaksi uutta huoneistoa, joissa on oma jäähdytysjärjestelmänsä.
Remontissa rakennus purettiin sisältä betonirunkoon asti ja sen vesikatto sekä sähkö- ja vesijärjestelmä uusittiin. Rakennukseen tehtiin myös ilmanvaihdon koneellinen tulo- ja poistojärjestelmä. Uutta kiinteistössä on, että siinä otetaan käyttöön kaukojäähdytys, josta on tulossa uusien kerrostalojen oletusarvo.
Kellariin rakennettiin talopesula, varasto ja saunaosasto. Aiemmin katutasoon jäänyt hissi ulotettiin myös kellarikerrokseen asti.
Lähiökin täydentyy
Kaupunkikeskuksia täydennetään myös ydinkeskustojen ulkopuolella. Vantaan Myyrmäki tiivistyi osaltaan vuonna 2008, kun viiden minuutin kävelymatkan päähän Myyrmannin kauppakeskuksesta ja rautatieasemasta nousi Kilterinaukio 4:n pienkerrostalokohde. Kohde on vanhan lähiön täydennys- ja tiivistämisrakentamista. Palvelut ovat lähellä ja valmiina: Myyrmanni, Myyrmäen kunnalliset palvelut, juna-asema kävelymatkan päässä.
Tontti kuului aikoinaan sähköyhtiö Imatran Voimalle, jonka pääkonttori sijaitsi naapurissa. Paikalle suunniteltiin 1980-luvulla pääkonttorin laajennusta, jolloin maan alle tehtiin valmiiksi pysäköintipaikat. Kun IVO ja Neste sitten yhdistyivät Fortumiksi, vanhasta pääkonttorista ja sen laajennushankkeesta luovuttiin.
Tontin käyttötarkoitus muutettiin asumiskäyttöön, jolloin Kojamo osti asuinrakennusoikeudet tontille. Vuodesta 2008 lähtien alueelle on rakennettu neljä kerrostalokohdetta, joista osa on senioritaloja. Vuonna 2009 tontille valmistui Kilterinaukio 4:n pienkerrostalokohde. Pysäköintitilat ovat maan alla. Kaikissa asunnoissa on oma sauna ja lasitettu parveke tai asuntopiha. Kerhotilat ja talosaunat löytyvät naapuritalosta.
Lähiötä on tiivistetty myös Oulun Tuirassa, pari kilometriä keskustan pohjoispuolella. Kun kerrostaloalueen keskellä, 1980-luvulla rakennettujen Kojamo-konsernin vuokratalojen vieressä, vapautui omakotitalotontti, se muutettiin kaavassa kerrostalotontiksi.
Kesällä 2014 valmistunut kahdeksankerroksinen rakennus on ulkoa arkkitehtonisesti kiinnostava ja sisältä pohjoismaisen tyylikäs. Kolmesta ylimmästä kerroksesta on hienot maisemat etelään, Oulun keskustaan. Talo lämpiää kaukolämmöllä, mutta siinä hyödynnetään myös maalämpöä.
Kirjoittaja on toimittaja Jarno Forssell