Asumiseen ja rakentamiseen liittyvillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa paljon ilmastoon ja muuhun ympäristöön. Tutkimusten mukaan asuminen tuottaa kotitalouksien kasvihuonepäästöistä – erityisesti hiilidioksidista – noin kolmanneksen. Asumisen päästöjen aiheuttajia ovat lämmitys, vedenkulutus, asuntosähkö, kiinteistösähkö ja jätteet.
Keskeisimpiä päästöjen määrään vaikuttavia tekijöitä ovat asuntojen pinta-ala ja rakennuksen energiatehokkuus. Lämmönkulutukseen vaikuttavat ilmanvaihto, käyttöveden kulutus ja lämpövuodot mm. ikkunoiden, ovien ja rakenteiden kautta.
Nykyaikaisilla rakennusmenetelmillä pystytään lisäämään rakennusten energiatehokkuutta. Samalla kun asuntokanta uusiutuu, lämmitysenergian tarve vähenee. Uudet ja uudistetut asunnot käyttävät merkittävästi vähemmän sähköä, lämpöä ja vettä vanhoihin verrattuna. Kiinteistösähkön kulutusta vähentävät led-valaistus, sensoreihin perustuva valaistus ja ilmastointi sekä omat uusiutuvan energian lähteet. Osa kiinteistösähköstä voidaan tuottaa itse aurinkoenergialla.
Suuri merkitys on kuitenkin asukkaiden omilla käyttötottumuksilla. Arvioiden mukaan uusilla käyttötottumuksilla, sähkön ja veden kulutusta seuraamalla lämpöenergiaa voidaan säästää 5-20 prosenttia. Kojamo-konsernin uusissa kiinteistöissä mitataan huonelämpötiloja ja ilmanvaihdon toimintaa automaattisesti. Näin voidaan varmistaa, että kiinteistöjen säädöt ovat energiatehokkaat ja asuntojen sisäolosuhteet oikeat.
Jätteiden kierrätystä tehostamalla voidaan vähentää merkittävästi kaatopaikalle kulkeutuvan jätteen määrää. Suomessa kierrätetään vain kolmasosa jätteistä, vaikka tavoite vuodelle 2016 on 50 prosenttia. Uusilla asuinalueilla käyttöön otetuilla alueellisilla jätteenkeruujärjestelmillä pyritään lisäämään kierrätyksen astetta.
Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Espoon Suurpellossa sekä Helsingin Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa on keskitetyt jätteiden putkikeräysjärjestelmät. Niiden avulla päästään myös eroon suuresta osasta roska-autojen liikenteestä ja pihoilla seisovista jätehuoneista ja -säiliöistä.
Kojamo-konsernin toimintafilosofian keskeinen osa on viisas energiankäyttö. Energiaan liittyvät kulut ovat runsas kolmannes konsernin kiinteistöjen hoitokuluista, joten paremmalla energiatehokkuudella vähentää kustannuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrä pyritän vähentämään käyttämällä kiinteistöjen lämmittämiseen pääsääntöisesti kaukolämpöä.
Omaa virtaa
Vantaan Jokiniemi on liikenneyhteyksiltään ja palveluiltaan loistavalla paikalla. Tikkurilan juna-asema uusine kauppakeskuksineen on vain 800 metrin päässä. Yhteydet Helsingin keskustaan ja vaikkapa lentokentälle ovat sujuvat. Ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset, ja lähellä ovat niin lenkkipolut kuin golf-kenttäkin.
Kesällä 2015 Jokiniemeen valmistui aivan uudentyyppinen Lumo-kohde Lauri Korpisen kadulle. Valmistuttuaan joulukuussa 2015 talossa on 188 kotia, ja ne muodostavat arkkitehtuuriltaan modernin umpikorttelin.
Moderneinta Lauri Korpisen kadun taloissa ei kuitenkaan ole näkyvä arkkitehtuuri, vaan päällepäin näkymätön talotekniikka. Kohteessa on esimerkiksi tarpeenmukainen ilmanvaihto, joka aistii automaattisesti, onko asunnossa ihmisiä, ja säätää ilmanvaihdon sen mukaan. Asunnoissa on myös energiansäästöön ohjaavat mittarit ja yhteistiloissa käytetään energiaa säästävää led-valaistusta. Rakennusten katoilla on myös aurinkopaneelit, joiden tuottamaa omaa sähköä käytetään kiinteistösähkössä. Kokeilulla testataan samalla eri laitteiden hyötysuhteita ja takaisinmaksuaikoja.
Kirjoittaja on toimittaja Jarno Forssell