Kojamo on yli puolessa välissä matkalla kohti kiinteistöjensä hiilineutraalia energiankäyttöä vuoteen 2030 mennessä. Lumo-kotien asuntokohtainen hiilijalanjälki on neljässä vuodessa pienentynyt jo 56 prosenttia.
Asumisen alalla tärkeimmät ympäristövaikutukset liittyvät kiinteistöjen käytönaikaiseen energiankulutukseen ja tästä aiheutuviin hiilidioksidipäästöihin kiinteistöjen pitkän elinkaaren takia.
Kojamo on Suomen suurin yksityinen asuntosijoitusyhtiö yli 40 000 asunnon kera, joten meillä on myös mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti asumisen ympäristövaikutuksiin. Kojamo on sitoutunut toimintansa energiatehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen – tavoitteenaan kiinteistöjensä hiilineutraali energiankäyttö 2030 mennessä, ja tärkeimpänä mittarinaan Lumo-kotien asuntokohtainen hiilijalanjälki.
Hiilineutraaliustyö etenee suunnitelmien mukaisesti: asuntokohtainen hiilijalanjälki on pienentynyt vuodesta 2020 vuoden 2024 loppuun mennessä jo 56 prosenttia.
Energiatehokkuus toiminnan keskiössä
Kojamon hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista ohjaa vuonna 2021 laadittu hiilitiekartta, jonka keskiössä on kiinteistöjen perusenergiatehokkuudesta huolehtiminen. Hiilitiekartta sisältää paljon erilaisia toimenpiteitä, kuten aurinkopaneelien käyttöönottoa, lämpöpumppuratkaisuja sekä talojen ilmanvaihdon ja vesitehokkuuden optimointia.
Kaukolämmön päästöt muodostavat suurimman osan asuntokohtaisesta hiilijalanjäljestä. Kojamo käyttää kaikissa taloissaan uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua kiinteistösähköä, jolla se valaisee talojen yleiset tilat ja pihat, pyörittää ilmanvaihtoa sekä lämmittää talosaunat ja pesutuvat.
”Myös kaukolämpöyhtiöiden panostukset uusiutuviin energialähteisiin ovat keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä”, Kojamon Kiinteistöpalvelut-yksikön johtaja Pasi Kujansuu kertoo.
Lisäksi Kojamo on kehittänyt oman lämmityksen optimointiratkaisun, LumoHeat-konseptin, joka pitää huonelämpötilat vakaina, parantaa kiinteistön energiatehokuutta ja lisää asumisviihtyisyyttä. Lämmityksen optimointiratkaisu uusittiin vuoden 2024 aikana 100 kohteessa.
Kojamo on investoinut myös maalämpöhankkeisiin. Vuonna 2023 aloitetuista seitsemästä maalämpöprojektista viimeiset valmistuivat keväällä 2024. Samalla suunniteltiin maalämpötoteutukset seuraavaan viiteen kohteeseen, hanke kilpailutettiin ja se tullaan toteuttamaan vuoden 2025 aikana.
Kojamo on investoinut energiatehokkuuden kehittämiseen myös peruskorjaushankkeissa. Tavoitteena on vähintään 30 prosentin suhteellinen parannus energiatehokkuudessa kaikissa koko rakennusta koskevissa peruskorjaushankkeissa. Vuonna 2024 valmistui kolme peruskorjauskohdetta.
”Kaikki nämä toimenpiteet parantavat osaltaan Kojamon kiinteistöportfolion energiatehokkuutta ja vievät meitä hyvässä vauhdissa kohti tavoitettamme eli kiinteistöjemme hiilineutraalia energiankäyttöä vuoteen 2030 mennessä”, Kojamon vastuullisuuspäällikkö Elina Ekelund summaa.
Asukkaiden kestävän arjen tukena
Kojamo ei keskity vain kiinteistöjensä energiatehokkuuteen, vaan tarjoaa myös Lumo-kotien 60 000 asukkaalle mahdollisuuden pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Asukkaille on rakennettu oma hiilijalanjälkitesti, jonka avulla he voivat arvioida oman elämäntapansa kestävyyttä erityisesti asumiseen, kuluttamiseen ja liikkumiseen liittyvissä kysymyksissä. Testi tarjoaa vinkkejä ja Lumo-palveluita, joiden avulla asukkaat voivat pienentää omaa hiilijalanjälkeään entisestään.
Asukkaat voivat esimerkiksi osallistua ilmastotalkoisiin nollaamalla lämmityksen hiilijalanjäljen ostamalla Nollaa lämmityksen hiilijalanjälkesi -palvelun, jonka tuotolla Kojamo hankkii uusiutuvaa kaukolämpöä Lumo-koteihin. Vuoden 2024 lopussa täysin uusiutuvalla ja hiilineutraalilla energialla lämmitettiin jo 166 Lumo-taloa, asukkaiden tekemiä palveluostojakin hyödyntäen.
Lumo-taloihin on myös lisätty sähköajoneuvojen latauspisteitä asukkaiden toiveesta. Latauspisteitä on jo yli 1 700 kpl, ja näillä paikoilla asukkaat voivat ladata ajoneuvonsa hiilineutraalilla sähköllä.
”Tavoitteenamme on kiinteistöjen tehokas energiankäyttö asumisviihtyvyydestä tinkimättä ja asukkaiden kestävää elämäntapaa tukien”, Ekelund toteaa.