Vuokra-asuntomarkkinat

Yleinen toimintaympäristö

Kojamon toimiessa asuinkiinteistösektorilla yhtiöön vaikuttaa erityisesti asuntomarkkinoiden tilanne ja kehitys Suomen kasvukeskuksissa. Lisäksi yhtiöön vaikuttavat makrotaloudelliset tekijät, kuten talouskasvu, työllisyys, kuluttajien käytettävissä olevat tulot, inflaatio ja väestönkasvu.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN AVAINLUVUT 2020e 2019e
BKT:n kasvuennuste, % 1,3 1,5
Työttömyys, % 6,7 6,9
Inflaatio, % 1,6 1,4
Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus 12/2018

Maailmankaupan arvioidaan hidastuvan kaupan esteiden lisääntyessä, minkä ennakoidaan hidastavan viennin kasvua. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehityksen arvioidaan jatkuvan nopeana ansiotason nousun kiihtyessä. Inflaation kiihtymisestä huolimatta kotitalouksien kulutuksen arvioidaan kiihtyvän vuonna 2019 edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan investointien kasvu hidastuu selvästi vuonna 2019. Tämä johtuu erityisesti uusien rakennushankkeiden aloitusmäärien kääntymisestä laskuun. Lisäksi kaupan esteiden lisääntyminen ja maailmantalouden heikentyvät kasvunäkymät vähentävät teollisuuden ja muiden toimialojen investointihalukkuutta.

Toimialan toimintaympäristö

TOIMIALAN AVAINLUVUT 2019e 2018
Aloitetut asunnot, kpl 39 000 44 000
Myönnetyt rakennusluvat vuositasolla, kpl n/a 45 000
Rakennuskustannukset, % 2,0 2,5
Asuntojen hinnat koko maassa, muutos % 1,2 1,2
Asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla, muutos % 2,2–3,5 2,5–3,2
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat koko maassa, muutos % 1,8 1,6
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat pääkaupunkiseudulla, muutos % 2,0–2,8 2,3–2,6
Lähteet: Rakennusteollisuus ry, Pellervon taloustutkimus

Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteen mukaan erot kasvukeskusten ja muiden alueiden asuntomarkkinoiden hintakehityksessä kasvavat edelleen. Kiihtynyt kaupungistuminen lisää asuntojen kysyntää, mikä nostaa hintoja kasvukeskuksissa. Vielä vuonna 2018 rakentamisessa hätyyteltiin ennätystasoa, mikä ylläpitää asuntomarkkinoiden kasvun painopistettä uudiskohteissa. Myönnetyt rakennusluvat ovat kuitenkin jo selvässä laskussa. Entistä useampi päätyy myös omasta halustaan vuokra-asumiseen. Erityisesti suurten kaupunkien kantakaupunkialueilta on asuntojen hintojen noustessa ja lainaehtojen kiristyessä yhä vaikeampaa ostaa asuntoa, jolloin asunnon vuokraaminen saattaa olla kotitaloudelle ainoa vaihtoehto päästä asumaan haluamalleen alueelle.

Kaupungistumisen vaikutukset

  Väestön
kasvuennuste
Vuokralla asuvien
kotitalouksien osuus
ALUE 2018–2028 2010 2017
Pääkaupunkiseutu 1) 9,8 % 41,9 % 44,5 %
Helsingin seutu 2) 9,1 % 37,7 % 40,1 %
Jyväskylä 5,9 % 40,2 % 42,9 %
Kuopio 6,1 % 36,5 % 38,9 %
Lahti 3,6 % 37,3 % 39,9 %
Oulu 9,7 % 36,7 % 40,0 %
Tampere 7,4 % 42,2 % 47,2 %
Turku 5,4 % 43,0 % 47,5 %
Muu Suomi -0,6 % 23,8 % 25,0 %
1) Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

2) Pääkaupunkiseutu, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Riihimäki, Sipoo, Tuusula, Vihti

Lähteet: Pellervon taloustutkimus, Tilastokeskus

Kaupungistumisen myötä vuokra-asumisen suosio kasvaa. Pellervon taloustutkimuksen mukaan suomalaisten muuttuvat asumispreferenssit liittyvät tiukasti isoihin trendeihin, kuten kaupungistumiseen, väestön ikääntymiseen ja digitalisaatioon. Kaupungistuminen lisää vuokra-asuntojen kysyntää. Suuriin kasvukeskuksiin muuttaville vuokra-asuminen näyttäytyy yhä useammin helpompana, turvallisena ja joustavana asumisen vaihtoehtona. Moni kaupunkiin muuttava haluaa asua kaupungin sykkeessä palveluiden, harrastusmahdollisuuksien ja vapaa-ajan aktiviteettien lähettyvillä. Palveluiden lisääntyvä kysyntä näkyy myös asumispreferensseissä. Asumiseen liittyvät tarpeet voidaan yhä useammin tyydyttää palveluiden eikä omistamisen kautta.

Kojamoon vaikuttavat megatrendit

  • kaupungistuminen ja kansainvälistyminen
  • väestön ikääntyminen ja perhekoon pieneneminen
  • uudet teknologiat ja digitalisoituminen
  • yksilöllisyys ja yhteisöllisyys
  • ilmastonmuutos ja kestävä kehitys