Liikenteen solmukohtiin rakennetut kauppakeskukset ovat aikamme kirkonkyliä, joista löytyy lähes kaikki, mitä elämiseen tarvitaan. Niissä ovat päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, elokuvateatterit, ravintolat, kahvilat, liikuntakeskukset, lääkäriasemat ja hotellit. Uudet kauppakeskukset eivät enää ole peltomarketteja, jonne pääsee vain omalla autolla. Ne ovat useimmiten raideliikenteen – junan tai metron – varrella ja toimivat oman kaupunginosansa aluekeskuksena. Palveluiden myötä keskuksiin ja niiden viereen on tullut myös työpaikkoja.
Ensimmäiset esimerkit raideliikenteen varaan rakentuvista kauppakeskuksista, jotka vetävät puoleensa asumista ja työpaikkoja, löytyvät Espoosta. Hyviä esimerkkejä ovat Leppävaaran Sello ja Matinkylän Iso Omena. Nyt tällaisia kauppakeskuksia löytyy joka puolelta Suomea.
Kauppakeskuksiin on tuotu myös julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut, kirjaston kaltaiset kulttuuripalvelut, uimahalli, kaupungin yhteispalvelupiste ja joissakin tapauksissa jopa seurakunnan kappeli.
Palvelut löytyvät hissimatkan päästä!
Ei ihme, että myös kauppakeskukset vetävät puoleensa myös asumista. Uusiin ja uudistettujen keskusten päälle ja viereen rakennetaan koko ajan lisää asuntoja. Ne kiinnostavat ihmisiä, jotka haluavat asua hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä. Ensin potentiaalisiksi kauppakeskusasukkaiksi miellettiin seniorit, mutta nyt asukkaina on kaikenikäisiä ihmisiä.
Monien palveluiden keskittymässä on voitettavaa kaikille. Hyvät julkiset liikenneyhteydet ovat ympäristön kannalta kestäviä eivätkä edellytä asiakkailta ja asukkailta välttämättä omaa autoa. Auton omistaville pysäköinti järjestyy kuitenkin kätevästi kauppakeskuksen parkkihallissa. Kaupalliset palvelut saavat asiakkaita ja kunnalliset palvelut tuodaan sinne, missä ihmiset liikkuvat.
Kauppakeskusten yhteydessä tai vieressä asuvilla puolestaan on parhaassa tapauksessa hissimatkan päässä lähes kaikki tarvitsemansa palvelut. Suomen ilmastossa se on erityisen kätevää.
Lumo-kohteita on rakennettu kauppakeskusten yhteyteen ja välittömään läheisyyteen eri puolilla Suomea. Espoossa ollaan Entressen naapurissa ja Hyvinkäällä kauppakeskus Willan kulmissa.
Piha kauppakeskuksen katolla
Torikadulta löytyy moderneja Lumo-koteja kauppakeskus Willan tuntumasta.
Hyvinkään keskustaan, entisen villatehtaan alueelle, valmistui vuonna 2012 Kauppakeskus Willa. Kauppakeskuksessa on sata liikettä, toimistotilaa, 1600 autopaikkaa ja 5700 neliötä asuntoja. Suomen seitsemänneksi suurin kauppakeskus Willa sijaitsee kaupungin uudessa keskustakorttelissa, alle viiden minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemasta. Palveluita täydentää myös vieressä sijaitseva Hyvinkään kaupunginkirjasto.
Vuonna 2013 kauppakeskuksen kulmiin, Torikatu 7:ään, valmistui kaksi kerrostalollista Lumo-vuokrakoteja. Suurin osa asunnoista on moderneita yksiöitä tai kaksioita, joiden pohjaratkaisut soveltuvat monenlaisiin elämäntilanteisiin. Useimmissa asunnoissa on lasitetut parvekkeet, ja asukkaiden yhteisessä käytössä ovat saunaosasto, kuivaushuoneet ja ulkoiluvälinevarasto. Parkkipaikat ovat kauppakeskuksen autohallissa.
Asukkaiden käytössä on tuhannen neliön piha, joka on rakennettu kauppakeskuksen katolle. Viihtyisän ilmeen pihalle tuo maanpeitteeksi tuotu kuntta – eli metsäsiirrännäinen – ja puolitoistametriset lasikaiteet, joiden läpi voi katsella Hyvinkään keskustan katunäkymiä.
Pieniä koteja Entresseä vastapäätä
Asemakuja 1 valmistui Espooseen vuonna 2011.
Espoon keskuksen sydämeksi on muotoutunut kauppakeskus Entresse, joka valmistui vuonna 2008 Espoon keskuksen rautatieaseman eteläpuolelle, jo pidemmän aikaa toimineen kauppakeskus Espoontorin viereen. Kauppakeskus lisäsi valmistuttuaan merkittävästi alueen kaupallisia palveluita, sillä siinä on 40 erikoisliikettä, päivittäistavarakauppa ja aluekirjasto.
Kulmittain Entresseen, kadun toisella puolella, sijaitsee Asemakuja 1:n Lumo-kohde, joka valmistui vuonna 2011 edellisellä vuosikymmenellä naapuriin nousseen Asemakuja 3:n viereen. Tontti oli ollut aiemmin epävirallisena parkkipaikkana ja jättömaana, joten asuinrakennusten valmistuminen tiivisti kaupunkirakennetta ja toi uusia asukkaita valmiin infrastruktuurin piiriin.
Asemakuja 1:n kahdessa talossa on yhteensä 259 pientä kotia – useimmat yksiöitä tai kaksioita. Asemakuja on yksi Kojamon suurimpia kohteita. Asukkaita kohteeseen on ollut helppo löytää, sillä sijainti on loistava ja asunnot ovat sopivan kokoisia. Taloissa on runsaasti nuoria asukkaita, jotka arvostavat lähellä olevia palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä Helsingin keskustaan ja Espoon muihin keskuksiin.
Koteja kulttuurin kuluttajille
Hilpi Kummilna tien pihalla viihtyy monen ikäiset asukkaat.
Hämeenlinnan Keinusaaren kaupunginosa on loistava asuinpaikka henkilöille, jotka arvostavat erinomaisia liikenneyhteyksiä, monipuolista kulttuuritarjontaa ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Lähellä ovat niin Hämeenlinnan rautatieasema, kaupunginteatteri kuin Kulttuurikeskus Verkatehdaskin. Verkatehtaalla on useita ravintoloita ja siellä järjestetään monenlaisia kulttuuritapahtumia konserteista taidenäyttelyihin ja stand up -keikkoihin.
Keinusaaren asuntorakentaminen tiivistää Hämeenlinnan kaupunkirakennetta ja on myös hyvä esimerkki aiemmin teollisen alueen ottamisesta asuinkäyttöön.
Reilun viiden minuutin kävelymatkan päässä Verkatehtaasta – ja samanlaisen matkan päässä Hämeenlinnan rautatieasemasta – sijaitsee Hilpi Kummilan tie 16:n Lumo-kohde. Vuonna 2014 valmistuneessa viisikerroksisessa talossa on 28 erikokoista kotia, joissa on tyylikkäät sisustusratkaisut ja lasitetut parvekkeet. Suurimmissa huoneistoissa on lisäksi huoneistokohtaiset saunat.
Yhteisiä tiloja talossa on runsaasti: saunaosasto, kuivaushuone ja hyvät varastotilat. Piha-alueella on viihtyisä leikki- ja oleskelualue ja autopaikat.
Kirjoittaja on toimittaja Jarno Forssell