Kun rakennetaan vanhasta uutta, saadaan parhaat piirteet molemmista: moderni teknologia, yhteisöllisyys ja vanhan talon tunnelma. Kojamo rakennutti Helsingin Kotkankadulle vanhaan kirjapainoon 59 Lumo-kotia, Kotkan pesän.
Suomi on uuden kaupungistumisen kynnyksellä. Useat tutkimukset näyttävät, että asuminen keskittyy entistä enemmän kaupunkeihin, jolloin niihin tarvitaan lisää asuntoja. Korjaus- ja täydennysrakentaminen on uutta kaupunkirakentamista.
Kojamo on jo useamman vuoden ajan peruskorjannut muun muassa vanhoista teollisuus- ja toimistokiinteistöistä Lumo-koteja.
Lehtitalosta Kotkan pesäksi
Helsingin Alppiharjussa sijaitseva Kotkan pesä on hyvä esimerkki Kojamon Lumo-kodista.
Linnanmäen lähellä sijaitseva talo rakennettiin vuonna 1957 lehti- ja painotaloksi. Lehdistötalona tunnetulla rakennuksella oli jo takanaan pitkä historia suomalaisen kansandemokraattisen liikkeen julkaisutoiminnan keskuksena.
Talon peruskorjaus alkoi kesällä 2014. Seitsenkerroksiseen taloon rakennettiin vuodessa 59 kappaletta asuntoja, jotka ovat kooltaan 27,5–81,5 m2.
Suurin osa asunnoista on parvekkeellisia yksiötä tai kaksioita. Niitä kaupungissa tarvitaan eniten: Helsingissä yhden hengen kotitalouksia on 49 prosenttia ja kahden hengen talouksia 31 prosenttia kaikista kotitalouksista. Ullakolle rakennettiin isoja kattohuoneistoja.
Korjaustyössä haluttiin säilyttää talon viehättävät vanhat piirteet: isot ja korkeat ikkunat, myös porraskäytävistä voi lukea talon teollisen historian.
Pyöräilevät asukkaat
Helsinki tavoittelee pyöräilyn kasvattamista nykyisestä kuudesta prosentista kymmeneen prosenttiin jo seuraavien kuuden vuoden aikana. Kotkan pesä on jo tehty pyöräilyn ehdoilla. Talolla ei ole pysäköintipaikkoja, mutta polkupyörän käyttö on tehty helpoksi. Pyörävarastoon pääsee hissillä, ja siellä on tilaa myös huoltaa pyöriä.
Yhteisöllisyys toteutuu talossa, juuri kuten pitääkin, yhteisinä tilaisuuksina sekä aitona ja vaivattomana naapuriapuna. Asukkaat tuntevat toisensa, puutarhapiha ja yhteiset tilat ovat luonnollinen paikka kohdata.
– Ilahduttavaa tässä talossa ovat myös yhteistilat: sisäpiha, sauna, tilava pyörävarasto ja pyykkitupa. Käytämme tiloja melkein päivittäin, ne tuntuvat asunnon jatkeelta, kertoo asukasyhdistyksen puheenjohtaja Sanna Länkilä.
Korjaus- ja muutosrakentaminen on suosiossa
Asuntotuotannon uudet tavat ovat tuttuja Kojamon tutkimuspäällikkö Niina Savolaiselle.
– Asunnot ovat Suomessa jo hyvin pitkälti rakennettu. Uustuotannon osuus asuntokannasta on parhaimmillaan prosentin verran vuositasolla, suurempaa se on vain pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Siksi korjausrakentaminen ja esimerkiksi käyttötarkoituksen muuttaminen on aika vakiintunut tapa nykyään tuottaa uudenveroisia asuntoja, Savolainen toteaa.
Savolainen muistuttaa, että muutoskohteet ovat hyvin vaativia kohteita niin rakennuttajille, suunnittelijoille kuin rakentajillekin.
– Prosessi on aivan toisenlainen kuin uudisrakentamisessa. Muutoskohteita ei voi koskaan suunnitella aivan loppuun asti, niihin tulee aina yllätyksiä. Joskus kohteet voivat olla hyvin hankalia ja haastavia eikä niihin vain pystytä tekemään esimerkiksi lisätiloja. Kotkankadulle saatiin kaikki tilat helposti, Savolainen kertoo.
Onnistuneita ja pidettyjä kohteita
Kun muutoskohteessa kaikki menee kohdalleen, syntyy haluttuja huippuasuntoja, kuten Kotkan pesä.
– Kotkan pesän tyyppiset asunnot ovat mielettömän suosittuja kohteita, ne menevät humauksessa suoraan verkosta asiakkaille.
Savolainen lupaa, että Kotkan pesää vastaavia Lumo-kohteita on tulossa lisää myöhemmin.
– Kaupankäynti ja neuvottelut erikoisista kohteista ovat aina hyvin pitkiä. Joskus koko yritys saattaa kaatua ihan loppuvaiheessa, mutta seuraavat ovat tulossa. Ne julkistetaan kuitenkin vasta, kun kaikki on ihan varmaa, Savolainen sanoo.
Kotkan pesän asukas Sanna Länkelä: ”Koko talon osallistuminen yhteisiin asioihin on ihanaa. Olen asunut poikaystäväni kanssa Kotkanpesässä sen valmistumisesta alkaen eli kohta vuoden. Tämä on ensimmäinen yhteinen kotimme.”
Kotkanpesä kiinnosti heti, ja halusimme asunnon hyvien kulkuyhteyksien ääreltä. Talo on entinen kirja- ja lehtipaino, remontoitu vasta asuinkäyttöön. Rappukäytävä henkii vielä vanhaa teollisuustilaa.
Meillä on 44 neliömetrin alimman kerroksen kaksio, jossa on vanhat, kapeat ja korkeat ikkunat rauhalliselle sisäpihalle. Sisäpiha tuntuu melkein omalta takapihalta: siellä voi juoda kahvit tai lukea kirjaa.
Lumo kiinnosti myös, koska vuokravakuus on kohtuullinen ja vesi ja netti kuuluvat vuokraan. Minusta iso vuokranantaja pystyy tarjoamaan paremmat edut kuin yksityinen.
Asukasyhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Meillä on noin kymmenen hengen asukastoimikunta. Olemme järjestäneet hauskaa yhteistä toimintaa talon asukkaille. Olen asukastoimikunnan puheenjohtaja, mutta vain nimellisesti, koko talon osallistuminen yhteisiin asioihin on ihanaa.
Perustimme taloyhtiölle omat Facebook-sivut, jossa keskustelu on käynyt vilkkaasti. Siellä muun muassa jaetaan saunavuoroja, jos ei ehdi itse käyttämään niitä tai pyydetään työkaluja lainaan. Helppoa!”
VVO-yhtymä Oyj tarjoaa vuokra-asuntoja ja asumisen palveluita Suomen kasvukeskuksissa. Asuntosijoitusyhtiön visiona on olla asumisen edelläkävijä ja asiakkaan ykkösvalinta.